Joka keskiviikko lasten vanhemmat järjestävät Hajalan kyläkoululla Salossa nuortenillan eli nuorkan. Kuvassa Hajalan koulun oppilaita. Kuva: Lari LievonenSalo”Voitaisiinko kaupunkien keskusta-alueilla tehdä säästöratkaisuja?” ‒ kyläläiset ovat saaneet tarpeeksi maaseudun autioittamisesta
Kyläkoulujen tulevaisuus herättää vahvoja tunteita ja käynnisti sinnikkään puolustustaiston kyläläisten keskuudessa Salossa.TilaajalleSalon Hajalan kylästä kotoisin oleva Sini Piintilä on huojentunut, raivoissaan ja väsynyt. Takana on jälleen valtavasti energiaa vaatinut vaikuttaminen kaupungin päättäjiin.
”Olemme yhdessä Salon muiden kyläläisten kanssa keränneet tietoa, jota päättäjillä ei ole ollut saatavilla, ja toimittaneet sitä heille sekä viranhaltioille. Lisäksi olemme kirjoittaneet kaupungille kymmeniä lausuntoja, osallistuneet kuulemisiin, kirjoittaneet paikallislehtiin ja soittaneet sekä valtuutetuille että varajäsenille.”
Piintilän mukaan kyläläiset ovat tutkineet lakkautusesityksen tarkasti.
”Koulu on ollut vuosien varrella useaan kertaan lakkautusuhan alla. Kerta toisensa jälkeen viranhaltijoiden esitys on täysin sama ja yhtä puutteellinen.”
Toukokuun alussa kokoontunut kaupunginhallitus päätti vastoin alkuperäistä esitystä, että kunnanvaltuustolle esitetään neljän kyläkoulun lakkauttamisen sijaan vain yhden koulun lakkautusta. Hajalan kyläkoulu säilyisi ja yksi koulu lakkautettaisiin keskustan liepeiltä.
Kunnanvaltuusto sanoo asiaan viimeisen sanan tänään maanantaina 18.5.
”Mitä tahansa voi edelleen tapahtua,” Piintilä kommentoi valtuuston äänestystä.
Sini Piintilä koulun yläkerrassa, johon on remontoitu kylän ”olohuone”. Kuva: Lari LievonenPiintilä on varttunut kylässä, muuttanut pois ja palannut takaisin.
”Minulle on aina ollut selvää, että perustan tänne perheen, kun on lapsia. Houkuttelin tänne myös rakkaan mieheni Helsingistä.”
Hänen mukaansa koulu on kylän sydän, sillä siellä järjestetään lähes kaikki kylän toiminta. Jos koulu suljettaisiin, se muuttaisi kylää radikaalisti.
”Pahimmillaan lakkautus tarkoittaisi sitä, että täältä kuolee kaikki kylätoiminta ja yhteisöllisyys”, Piintilä sanoo.
Hän kuvailee maaseutukylän eduksi turvallisuutta ja rauhaa.
”Luonto on maisemassa läsnä ja välillä saattaa tuoksua kakka, mutta se on ruuan tuoksu, se kuuluu asiaan.”
Piintilän mukaan lakkautusesityksissä ei ole koskaan huomioitu, mitä koululle tapahtuisi, jos se lakkautettaisiin.
”Tilannetta ei ole tarkasteltu kokonaisvaltaisesti.”
Minnu Nurminen, Matilda Koskinen ja Neea Rousku vahtivat koiranpentu Patea koulun pihalla. Kuva: Lari LievonenViimeisimpänä kyläläiset järjestivät neljän lakkautusuhan alla olleen koulun oppilaiden vanhempien sekä Salon Kylät ry:n kanssa tapahtuman kaupungintalolla, jossa kyläkoulu- ja maaseutututkijat kertoivat tuoreinta tutkimustietoa kyläkouluista. Tarkoituksena oli antaa päättäjille ja viranhaltijoille mahdollisuus kuulla tutkittua tietoa.
Tapahtuman jälkeen Piintilällä oli raivoissaan, sillä tutkijat osoittivat tutkitulla tiedolla saman kuin kyläkoulujen oppilaiden vanhemmat – asiat voisi tehdä myös toisin.
”Olin täynnä pyhää vihaa, sillä yksikään viranhaltija tai lakkautuksia puoltavista päättäjistä ei tullut kuuntelemaan tutkijoita.”
Piintilä ihmettelee, eikö Suomessa voitaisi pohtia asioita eri näkökulmasta.
”Kun tämä keskittäminen ei selvästikään toimi, voitaisiinko kaupunkien keskusta-alueilla tehdä säästöratkaisuja?”
Nuorkassa voi ostaa erilaisia herkkuja. Kuva: Lari LievonenKaupunginhallituksen puheenjohtaja Simo Paassilta (sd.) äänesti kyläkoulujen lakkauttamisen puolesta.
”Omalta osaltani olen pitänyt valmisteltua kouluverkon uudistussuunnitelmaa perusteltuna ja siksi olen äänestänyt sen hyväksymistä.”
Paassillan mukaan kouluilla, jotka alittavat oppilasmäärän rajan, voi olla negatiivinen vaikutus kylälle.
Poistaako kaupunginhallituksen päätös kyläkoulujen lakkautusuhan?
”Ei, koska kyseiset koulut eivät edelleenkään täytä asetettua 42 oppilaan rajaa.”
Paassilta pohtii jatkuvan lakkautusuhan vaikutusta henkilökunnan pysyvyyteen ja saantiin.
”On syytä ainakin teoriassa epäillä, että opettajat alkavat katselemaan sellaisia työpaikkoja, joissa tulevaisuus on varmempaa.”
Maatalousyrittäjät Tiina Saarinen ja Marko Laine ovat myös vaikuttaneet päättäjiin, jotta koulu säilyisi. Useat yhdistykset sekä kyläläiset järjestävät koululla tapahtumia. Kuva: Lari LievonenKaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Juhani Nummentalo (kok.) on eri linjoilla kuin Paassilta. Nummentalo äänesti yhden kyläkoulun lakkauttamisen puolesta.
”Olen päättäjäurani aikana korostanut sitä, että maantieteellisesti suuressa Salossa on velvollisuus pitää vanhat kuntaliitoskunnat elävinä ja tarjota palvelut.”
Nummentaloa ei vakuuta perustelut kyläkoulujen lakkauttamisesta.
”Ajattelen, että pienillä koululaisilla täytyy olla kohtuulliset välimatkat. Pienet koulut eivät ole minusta mitenkään huonompia kuin isot koulut. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolet, mutta kokonaisuus ratkaisee.”
”Pienet koulut eivät ole minusta mitenkään huonompia kuin isot koulut. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolet, mutta kokonaisuus ratkaisee.”
Lisäksi hänen on vaikea uskoa, että kyläkoulujen lakkauttamisesta tulisi lopulta säästöjä. Salossa lakkauttamista on perusteltu muun muassa sillä, että kunnan valtionosuudet laskevat tulevaisuudessa, kun oppilasmäärä laskee.
”Olen ollut pitkään mukana kuntapolitiikassa, eikä kukaan ole pystynyt ennustamaan kuntaosuuksia kahta vuotta pidemmälle.”
Koulu sijaitsee mäen päällä, avarien maalaismaisemien keskellä. Kuva: Lari LievonenPiintilä on väsynyt taistelemaan kyläkoulun puolesta.
”Aina vaan uudestaan ja uudestaan. Koulu oli jo vuonna 2015 lakkautusuhan alla. Kunnanjohtajat ja päättäjät vaihtuu, mutta silti esittelijöillä säilyy tahtotila lakkauttaa koulu.”
Hän kuitenkin toivoo, että lopulta kaupunki näkisi Hajalan kylän sekä kyläkoulujen hyvät puolet.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
