Jutta Urpilainen on maininnut eduskuntapuheissaan vain kerran maaseudun – nyt hän pyrkii koko Suomen presidentiksi

SDP:n presidenttiehdokas Jutta Urpilainen ei usein ole äänessä maaseutuun, metsiin tai maatalouteen liittyvissä asioissa, mutta yhdessä maakuntiin liittyvässä asiassa hän peittoaa muut presidenttiehdokkaat.

Urpilaisen kotikaupunki Kokkola on niukasti pohjoisin pitäjä, josta presidentiksi tammikuun vaaleissa ponnistetaan.

Presidenttiehdokas syntyi Jyväskylään vuonna 1975, kävi lukion Kokkolassa ja valmistui kasvatustieteen maisteriksi vuonna 2002 Jyväskylän yliopistosta. Hän on toiminut opettajana Helsingissä ja Kokkolassa ennen kuin tuli valituksi eduskuntaan vuonna 2003.

Pohjoisimman ehdokkaan tittelistä nauttiva Urpilainen ei kuitenkaan omista metsää eikä maata.

Itseasiassa hän ei ole koskaan edes ollut metsätöissä. Urpilainen kertoo, että suvussa on ainakin jossain polvessa ”harrastettu” maataloutta, mutta sittemmin lähin kosketus maatalouteen on ollut tutustuminen viljan puintiin lasten kanssa heidän kummiensa tilalla.

Eduskunnassa Urpilaisen valiokuntahistoria on ollut monialainen, mutta hän ei ole toiminut koskaan maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Maaseudun asiat eivät ole ne teemat, joista Urpilainen muistettaisiin puhuneen. Esimerkiksi vuoden 2015 vaaleissa Urpilaisen vaaliteemat liittyivät erityisesti työllisyyteen, tasa-arvoon ja työelämään.

Jutta Urpilainen ja Antti Rinne odottamassa puheenjohtajavaalin tulosta vuoden 2014 puoluekokouksessa.  Kuva: Mirja Koivisto

Nyt tehtiin historiaa.

Näin ajattelivat monet SDP:n puoluekokouksen edustajat, eikä vähiten Jutta Urpilainen vuonna 2008 Hämeenlinnassa.

Juuri toiselle kaudelle eduskuntaan valittu Urpilainen oli juuri voittanut SDP:n puheenjohtajavaalin toisella kierroksella Erkki Tuomiojan äänin 218–132.

Urpilainen oli ilmoittautunut ehdolle, kun istuva puheenjohtaja Eero Heinäluoma ilmoitti yllättäen luopuvansa puheenjohtajuudesta heikon vaalimenestyksen takia. Urpilainen näki sauman ja tuli valituksi 32-vuotiaana, ensimmäisenä naisena koko puolueen historiassa.

Puoluekokousväki kaipasi uudistajaa, joka siivittäisi puolueen uuteen nousuun. Toisin kävi.

Urpilaisen johdolla SDP hävisi käytännössä kaikki vaalit. Puolue menetti kannatusta samana syksynä vuoden 2008 ja 2012 kuntavaaleissa sekä vuoden 2012 eduskuntavaaleissa.

Eduskuntavaalien 2012 tappiosta huolimatta Urpilainen viitoitti SDP:lle tien Jyrki Kataisen (kok.) sixpack-hallitukseen, jossa Urpilainen toimi itse valtiovarainministerinä.

Kataisen hallituskausi muistetaan erityisesti velanotosta sekä puolustusmäärärahojen leikkaamisesta. Samassa hallituksessa presidenttiehdokkaista oli Alexander Stubb (kok.) sekä Pekka Haavisto (vihr.).

Urpilainen tunnusti joulukuussa Iltalehdelle, ettei hän ollut täysin valmis SDP:n puheenjohtajaksi.

”Varmaan puheenjohtajakauteni alussa myös näkyi sellainen tietynlainen epävarmuus, en ehkä ollut ihan loppuun asti valmistautunut astumaan niihin Eero Heinäluoman saappaisiin, jotka Hämeenlinnassa minulle avautuivat”, Urpilainen totesi lehdelle.

Lopulta vuonna 2014 Urpilainen hävisi puheenjohtajavaalin Antti Rinteelle. Useissa puolueissa istuvana puheenjohtajana häviäminen tarkoittaisi uran loppua, mutta Rinne päätti nostaa toveri Urpilaisen komissaariksi ohi Eero Heinäluoman.

Vuoden 2018 presidentinvaaleissa miltei koko SDP oli polvillaan maanittelemassa Urpilaista ehdolle. Silloin kieltäytymisen taustalla oli perhesyyt.

Tällä kertaa Urpilaisen vastaus oli myönteinen.

Urpilainen kaatui saappaat jalassa SDP:n puheenjohtajan paikalta. Hän hävisi puheenjohtajakisan Antti Rinteelle vuonna 2014. Kuva: Mirja Koivisto

Eduskuntapuheiden arkiston mukaan Urpilainen on pitänyt vuosina 2003–2015 eduskunnassa kaksi puheenvuoroa, joissa on mainittu sana ”metsä” ja yhden puheenvuoron, jossa on mainuttu sanat ”maatalous” tai ”maaseutu”. ”Maanviljely” -sanaa ei Urpilaisen puheista löydy.

Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Urpilainen olisi vastannut maaseutuun liittyviin kysymyksiin. Esimerkiksi komissaarina Urpilainen kommentoi MT:lle ihmettelevänsä suomalaista keskustelua siitä, etteikö metsäasiat kuuluisi EU:lle.

”Totta kai metsät ovat osa ympäristöä”, Urpilainen kommentoi marraskuussa 2022 MT:lle viitaten ennallistamisasetuskeskusteluun ja EU:n toimivaltaan.

Urpilainen on ollut myös joissain asioissa aikaansa edellä. Vuonna 2008 tultuaan valituksi SDP:n puheenjohtajaksi, Urpilainen esitti eduskuntaryhmänsä kesäkokouksen yhteydessä maaseudulle terveydenhoitoautoja.

Myymälä- ja kirjastoautojen tavoin kiertävissä autoissa voitaisiin järjestää terveydenhoitajan vastaanottoja ja verenpainemittauksia, MTV uutisoi Urpilaisen ehdottaneen.

15 vuotta myöhemmin Urpilaisen ehdotus näkee päivänvalon useilla hyvinvointialueilla.

Lue sarjan muut jutut täältä.