Ilmastosopu siirtää bensan hintahyppyä vuodella

Keskiviikkoaamuna Brysselissä valmiiksi saatu ilmastosopu sisältää myös polttoaineen jakelun päästökaupan lykkäämisen vuodella.

Rakennusten erillislämmitystä ja tieliikennettä koskevan polttoaineiden päästökaupan oli aiemmin määrä tulla voimaan vuoden 2027 alusta.

Sääntelyn alaisten eli yleensä polttoaineista verovelvollisen toimijan oli tarkoitus palauttaa jaellun polttoaineen poltosta vapautuvaa hiilidioksidimäärää vastaava määrä päästöoikeuksia ensimmäisen kerran keväällä 2028.

Päästökauppaan liittyvä kansallinen laki tuli voimaan jo tämän vuoden alussa. Samalla sääntelynalaisten polttoaineenjakelijoiden tuli alkaa tarkkailla päästöjään, ja raportoida niistä vuosittain. Ensimmäinen, vuoden 2024 päästöjä käsitellyt raportti tuli toimittaa tänä kesänä.

Kuluttajalle päästökaupan käyttöönotto tulee näkymään todennäköisesti nousevina polttoaineen hintoina, jotka ovat nyt siirtymässä vuoteen 2028.

Päästöoikeuksien hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Siksi päästökaupan tarkkaa vaikutusta on vaikea arvioida. Euroopan komission käyttämä 50 euron arvio nostaisi pumppuhintoja 11–16 senttiä litralta polttoaineesta riippuen.

Ympäristöministereiden sorvaama neuvottelusopu sisältää päästökaupan lykkääntymisen lisäksi esimerkiksi sen, että EU:n päästöjä leikataan 85 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2040 mennessä, kertoo Politico verkkosivuillaan.

Lisäksi päästövähennyksiä saataisiin viisi prosenttiyksikköä lisää ostamalla kansainvälisiä hiilikrediittejä.

Lisäksi jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus kattaa korkeintaan viisi prosenttia omasta päästövähennystavoitteestaan samalla tapaa.

Jatkossa ilmastotavoitteiden toimeenpanoa arvioitaisiin kahden vuoden välein. Lisäksi komissio arvioisi nielujen kehittymistä, ja mikäli metsät sitovat odotettua vähemmän hiilidioksidia, vuoden 2024 tavoitetta voitaisiin tarvittaessa myös muuttaa.

Ministereiden neuvottelema sopu etenee seuraavaksi parlamenttiin, joka muodostaa siihen kantansa. Tämän jälkeen parlamentti, jäsenmaat ja komissio päättävät asiasta.