
Postin toimintaa ja järeitä hinnankorotuksia on arvosteltu kovin sanoin kaikilta suunnilta.
Esimerkiksi lehtitalojen jakelumaksuihin Posti on vyöryttänyt kaksinumeroisia prosenttikorotuksia, mikä on herättänyt kysymyksiä reiluudesta ja koko painetun sanan kohtalosta.
Omistajaohjausministeri Joakim Strand (r.) ymmärtää kritiikin mutta puolustaa Postia.
”Paperipostin määrä on vähentynyt 75 prosentilla 25 vuodessa, ja trendi jatkuu. Minusta postipalvelut toimivat ja Posti on selvinnyt tehtävästään tilanteeseen nähden kohtuullisen hyvin”, Strand sanoo MT:lle.
”Olen toki huolestunut tilanteesta ja haluan itsekin, että posti kulkee. Tilannetta seurataan, ja nykykehityksen jatkuessa myös tulevat hallitukset joutuvat ottamaan kantaa siihen, kuinka valtavan ison ja harvaan asutun maan postinjakelu turvataan.”
Kirjepostia on vähentänyt digitalisaatio eli paperisten kirjeiden lähettäminen. Karsinnassa on ollut mukana myös valtio.
Strand kertoo tuntevansa postihuolet, koska työskenteli aiemmin IT-alalla konsernissa, johon kuului myös painotalo.
”Tiedonvälitys on yhteiskunnan perustoimintaa.”
”Tiedonvälitys on yhteiskunnan perustoimintaa, ja se digitalisoituu kovaa vauhtia. Postin operatiiviseen toimintaan, kuten hinnoittelupäätöksiin en kuitenkaan puutu, siitä Posti saa vastata itse.”
Ministeri ei suostu spekuloimaan myöskään sillä, kuinka pitkään lehtiä jaetaan koteihin tai pitääkö ihmisten noutaa jatkossa postinsa pakettien tapaan kauempaa automaateista.
Strand huomauttaa, että postin hinnoittelu sanomalehtijakelulle on edelleen alle Traficomin ja liikenne- ja viestintäministeriön määrittämän maksimihinnan ja sanomalehtijakelu kilpailtua liiketoimintaa eikä yleispalveluvelvoitteen alla.
Hän sanoo myös, että pitkän ajan taustaa vasten täytyy hyväksyä erilaisia kustannustehokkuutta lisääviä toimia ja kannattamattomien palveluiden lakkauttamisia.
Strand kysyisi myös, kuinka laajoja verovaroin kustannettuja posti- tai vaikka fyysisiä sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteitä on tulevaisuudessa käytännössä mahdollista ylläpitää joka puolella hyvin harvaan asuttua maata. Posti toimii kilpaillussa markkinassa markkinaehtoisesti ilman valtion tukea, hän huomauttaa.
”Listaus on yksi mahdollinen vaihtoehto.”
Postin hinnankorotukset tuovat mieleen postin trimmauksen pörssikelpoiseksi. Postia yritettiin listata pörssiin jo Juha Sipilän (kesk.) kaudella vuonna 2018, mutta hanke kaatui hallituksen sinisiin.
Nykyinen hallitus esitti vuosi sitten valtion omistusten supistamista alle puoleen muutamissa yhtiöissä, mukaan lukien Postissa. Nyt Postin omistaa Suomen valtio kokonaan.
”Listaus on yksi mahdollinen vaihtoehto, kun omistajaohjauksessa kartoitetaan erilaisia vaihtoehtoja”, Strand sanoo.
Hän ei ota kuitenkaan kantaa mahdolliseen ajankohtaan.
”Vastuullinen omistaja tutkii aina erilaisia vaihtoehtoja osana omistajastrategista työtä.”