Epävarmuudet kasaantuvat ruokaketjun ylle, maatalouden tuotantopanosten hinnat jatkavat nousuaan

Suomalainen ruokaketju elää epävarmuuksien ristipaineessa.

Tulevaisuuteen vaikuttavat geopoliittiset riskit, energian ja raaka-aineiden hintavaihtelut, Hormuzinsalmen tilanne, Ukrainan sodan pitkittyminen, Mustanmeren vaikeutuneet viljakuljetukset, Kiinan vaikutus maailmankauppaan sekä El Niñon aiheuttamat sato- ja hintariskit.

Myös EU:n vuosien 2028–2034 rahoituskehyksen ja yhteisen maatalouspolitiikan valmistelu lisää epävarmuutta maatalouden kokonaistulon muodostukseen.

Afrikkalainen sikarutto (ASF) puolestaan varjostaa sianlihamarkkinoita ja vientiä.

Maatalouden tuotantopanosten hinnat nousevat tänä vuonna keskimäärin 5 prosenttia, ja nousu jatkuu ensi vuonna. Tämä rasittaa maatilojen jo valmiiksi vaikeaa taloutta, koska markkinatuotot eivät nouse samaa tahtia, toteaa Pellervon taloustutkimus PTT tuoreessa maa- ja elintarviketalouden ennusteessaan.

Hormuzinsalmen konflikti nostaa erityisesti maakaasun, öljyn sekä lannoitteiden hintoja.

Lannoitteiden hinnat nousevat tänä vuonna keskimäärin 20 prosenttia ja energian hinnat 24 prosenttia. Korkeat sähkön hinnat nostavat erityisesti paljon sähköä kuluttavien kasvihuone- ja lypsykarja tilojen kustannuksia.

Hyvästä satotilanteesta johtuen rehut halpenevat noin 5 prosenttia.

Maailman viljamarkkinoilla logistiikka muuttuu niukkuustekijäksi: hintakehitystä ohjaavat tarjontaketjun häiriöt, eivät tuotantomäärät, PTT toteaa ennusteessaan.

Maailmanmarkkinoilla on riittävästi viljaa, vaikka tuotanto laskee tänä vuonna nopeammin kuin kysyntä. Hintoja nostaa se, että merkittävä osa tarjonnasta ei pääse markkinoille ja kuljettamisen kustannukset ovat nousseet.

Euroopan kesän hellejaksojen vaikutus viljasatoon jäi odotettua pienemmäksi. Maissisato sen sijaan kärsi kuumuudesta.

Kotimaassa puintikausi on päättymässä, ja sato on muodostunut sekä määrältään että laadultaan ennakoitua paremmaksi.

Satokaudella 2026/27 vehnän hinta nousee 10 prosenttia ja rukiin noin 7 prosenttia. Kauran hinta laskee noin 2 prosenttia ja ohran noin 3,5 prosenttia. Rypsin ja rapsin hinta nousee noin 7 prosenttia, PTT arvioi Suomen hintoja.

Maailman maitomarkkinoilla runsas tarjonta pitää kilpailun edelleen tiukkana. Maidontuotanto on kasvanut keskeisillä vientialueilla, EU:ssa, Uudessa-Seelannissa ja Yhdysvalloissa.

EU:n ja Uuden-Seelannin maidontuotannon kasvun odotetaan PTT:n mukaan hidastuvan ja palaavan laskevalle uralle erityisesti eläintautien ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä.

Sen sijaan Yhdysvaltojen tuotanto kasvaa laajojen investointien tukemana. Samalla Kiinan ja muiden Aasian maiden oman tuotannon kasvu on hillinnyt ulkomaisten maitotuotteiden tuontia.

Suomessa maitotuotteiden maailmanmarkkinan heikkeneminen on välittynyt maidon tuottajahintaan viiveellä.

PTT arvioi tuottajahinnan pysyvän loppuvuoden melko vakaana heinäkuun pudotuksen jälkeen. Koko vuoden maidon keskimääräinen tuottajahinta jää kuitenkin 4,5 prosenttia viime vuotta alemmaksi. Ensi vuodelle PTT ennustaa maltillista keskimääräisen tuottajahinnan kasvua.

Lihantuotannossa rakenteellinen muutos jatkuu.

Korkean hinnan takia kuluttajat ovat ostaneet naudanlihan sijaan muita lihalajeja, erityisesti sianlihaan sekoitejauhelihojen kautta. Muutosta on vahvistanut se, ettei ajoittaisia naudanlihapulaa ole paikattu tuonnilla.

Näin ollen sianlihan kulutusnäkymät ovat olleet maltillisen myönteiset. Vastaavasti naudanlihaa tuotetaan aikaisempaa vähemmän.

Siipikarjanlihan tuotanto kasvaa yhä, ja nykyvauhtia se ohittaa sianlihan.

PTT:n mukaan naudanlihan tuottajahinta pysyy korkeana tänä vuonna, vaikka laskua vuoden takaiseen onkin. Sianlihan tuottajahinta laskee noin 4,5 prosenttia ja siipikarjanlihan 2,5 prosenttia.