Maakaasun hinta rajoittaa typpilannoitteiden tuotantoa Euroopassa. Kuvituskuva. Kuva: Timo Villanen
Maakaasun hinta nousee ennätystahtia Euroopassa: näin se voi näkyä suomalaisten sähkölaskuissa ja ruokakaupassa
Maakaasun hinnan jyrkkä nousu kasvattaa paineita koko ruokaketjussa ja heijastuu myös sähkömarkkinoille.Tilaajalle
Maakaasun hinnan jyrkkä nousu tuo paineita myös sähkölaskuihin ja myös ruokakorin hinta uhkaa nousta. Kuva: Jarkko Sirkiä, Sanne KatainenMaakaasun hinta nousi yli 69 euroon megawattitunnilta viime perjantaina, mikä on korkein hinta sitten tammikuun 2023.
Vertailun vuoksi maakaasun hinta oli vuoden alussa noin 29 euroa megawattitunnilta. Energiakriisin aikaan vuonna 2022 hinta kävi puolestaan pahimmillaan yli 339 eurossa megawattitunnilta.
Taustalla ovat Hormuzinsalmen jatkuvat rajoitukset, jotka häiritsevät nesteytetyn maakaasun vientiä. Samaan aikaan kesän äärimmäinen helle on kasvattanut maakaasulla tuotetun sähkön kysyntää, minkä seurauksena Euroopan kaasuvarastojen täyttöaste on vain 63 prosenttia. Se on alhaisin taso tähän aikaan vuodesta sitten vuoden 2009.
Suomessa kaasun hinnan nousu näkyy useamman kanavan kautta.
”Merkittävin vaikutus tulee erityisesti typpilannoitteiden kautta, joiden kallistuminen nostaa maatalouden tuotantokustannuksia. Lisäksi vaikutuksia syntyy elintarviketeollisuuden energiankäytössä ja tuontituotteiden kautta”, sanoo PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
Kaasun hinnan yli kaksikertaistuminen näkyy hänen mukaansa jo nyt lannoitteiden hinnoissa.
Maakaasun hinta on merkittävä tekijä typen tuotantokustannuksessa, sanoo Yara Suomen kaupallinen johtaja Wendla Leino.
”Maakaasua käytetään ammoniakin valmistamiseen ja kaasun hinnannousu heijastuu siten raaka-aineisiin ja sitä kautta tuotantokustannuksiin”, hän sanoo, mutta huomauttaa, että lannoitteiden hinnat määräytyvät Euroopan markkinassa kysynnän ja tarjonnan mukaan.
”Maakaasun hinta ei siten suoraan korreloi lannoitteiden hintoihin, mutta voi vaikuttaa tarjontaan, jos hintasuhteet ovat epäedulliset.”
Forsman-Huggin mukaan korkea kaasun hinta rajoittaa typpilannoitteiden tuotantoa Euroopassa ja samanaikaisesti matalat kaasuvarastot ylläpitävät hintariskiä.
”Viljan hintaan kustannusten nousu ei välity suoraan, sillä viljan hinta määräytyy kansainvälisillä markkinoilla.”
Maataloudessa vaikutus kohdistuu lannoitteiden kautta erityisesti kasvintuotantoon ja rehukustannusten kautta välillisesti myös kotieläintuotantoon, Forsman-Hugg sanoo.
”Viljan hintaan kustannusten nousu ei välity suoraan, sillä viljan hinta määräytyy kansainvälisillä markkinoilla.”
Vaikutukset näkyvät todennäköisesti selvemmin ensi kasvukaudella, jos kaasun hinta pysyy korkeana.
”Kuluvan kauden lannoitteet oli tiloilla pääosin hankittu ennen hinnannousua, mutta tulevan kauden hankintoja tehdään nykyisellä korkeammalla hintatasolla. Vasta kun kustannusten nousu heijastuu merkittävästi tarjontaan, se voi heijastua myös viljan hintaan.”
Maakaasun ja öljyn kallistuminen lisää ruokaketjun kustannuspaineita. Kuva: Jaana KankaanpääRuuan hintakehitys on ollut tänä vuonna maltillista, mutta PTT ennakoi loppusyksylle ja ensi vuodelle hieman tämänhetkistä nopeampaa ruuan hinnan nousua. Suurta hintahyppyä ei kuitenkaan ole näköpiirissä.
”Maakaasun ja öljyn kallistuminen lisää ruokaketjun kustannuspaineita, mutta vaikutukset välittyvät viiveellä kuluttajahintoihin”, Forsman-Hugg sanoo.
Kuluttajahintoihin öljyn hinnan vaikutus on todennäköisesti laaja-alaisempi, koska se näkyy polttoaineissa ja kuljetuksissa läpi ruokaketjun.
”Sekä öljyn että maakaasun hintojen nousu ja pysyminen volatiileina voimistavat ruokaketjun kustannuspaineita.”
”Kun kaasun hinta on Keski-Euroopassa korkea, se lisää kilpailua pohjoismaisesta vesivoimasta.”
Yksittäisten tekijöiden vaikutuksia elintarvikkeiden kuluttajahintoihin ei voida yksiselitteisesti erottaa muista tekijöitä sillä hintakehitykseen vaikuttavat monet tekijät, Forsman-Hugg muistuttaa.
”Esimerkiksi leivässä viljan osuus kuluttajahinnasta on melko pieni, joten lannoitteiden kallistumisen vaikutus vaimenee matkalla kuluttajahintaan, vaikka viljan hinta nousisi pienemmän tarjonnan vuoksi.”
Suurempi herkkyys voi olla tuotteissa, joiden valmistus vaatii paljon lämpöenergiaa, kuten osassa leipomoteollisuutta. Kuluttajahinta voi nousta herkemmin myös tuontielintarvikkeissa maista, joissa elintarviketeollisuus tai kasvihuonetuotanto on Suomea riippuvaisempaa maakaasusta.
Suomessa tuotetaan kaukolämpöä isoimmissa kaupungeissa kaasulla vain poikkeustapauksissa, esimerkiksi kovina pakkaspäivinä.
Kaasun hinnan nousu vaikuttaa kuitenkin välillisesti sähkön hintaan.
”Kun kaasun hinta on Keski-Euroopassa korkea, se lisää kilpailua pohjoismaisesta vesivoimasta”, sanoo Energiateollisuus ry:n sähkömarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.
”Trumpin aloittama hyökkäyssota Iraniin sai Saksassa sähkön hinnan nousuun, jolloin paine viedä Norjasta vesivoimalla tuotettua sähköä kasvoi.”
Sen ja lisäksi kuivuuden vuoksi vesivarannot ovat nyt Pohjolassa tavanomaista niukemmat.
Kun yhtälöön lisätään vielä vähäinen oma tuotanto esimerkiksi tuulettomina päivinä, virtaa kallista sähköä Suomeen Ruotsin kautta Keski-Euroopasta saakka. Tällöin kaasun hinnan nousu näkyy suoraan suomalaiskuluttajan kukkarossa.
Suomessa sähkön hintaan vaikuttaa Norjan vesivarantojen tilanne. Kuvituskuva. Kuva: Taneli LaineSuomessa sähkön hintaan vaikuttaa kuitenkin enemmän juuri Norjan vesivarantojen tilanne. Sähkömarkkina ei ole täällä yhtä herkkä reagoimaan kaasun hintaan, kuin esimerkiksi Saksassa.
”Konflikti Iranissa nosti heti sähkön hintaodotuksia Saksassa yli kaksi senttiä kilowattitunnilta. Suomessa vaikutus oli 0,2 senttiä”, Salomaa antaa mittakaavaa.
Hänen mukaansa näkyvin vaikutus on niillä teollisuuden yrityksillä, jotka käyttävät maakaasua omissa prosesseissaan, esimerkiksi öljynjalostus ja metsäteollisuus.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
