Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen mukaan uuden viraston pääpaikasta ei ole vielä edes keskusteltu. Kuva: Carolina Husu
Hallituksen suunnittelema supervirasto lupaa vauhtia luvitukseen – samalla alueelliset virastot katoavat
Toimipisteverkosta ei aiota karsia ainakaan aluksi. Uuden viraston pääpaikkaa ei ole vielä päätetty.
Uudistuksen takana on halu etenkin vihreän siirtymän suurinvestointien luvituksen vauhdittamisesta. Kuva: Jaana KankaanpääPetteri Orpon (kok.) hallitus valmistelee aluehallinnon uudistusta, jossa kolmeen virastoon hajautetut ympäristötoiminnot sijoitetaan samaan, valtionlaajuiseen virastoon.
Uusi virasto vastaisi luvituksesta, ohjauksesta ja valvonnasta koko Suomen alueella. Siinä yhdistyy STM:n alaisen lupa- ja valvontavirasto Valviran ja aluehallintoviraston sekä ely-keskusten toiminnot.
Viraston päätoimipaikan sijaintia ei ole vielä päätetty.
Uudistuksen taustalla ovat etenkin tavoitteet luvitusprosessin sujuvoittamisesta ja samankaltaistamisesta sekä laintulkinnan yhdenmukaistamisesta.
Sujuvaa ja ennustettavaa luvitusprosessia pidetään kilpailuvalttina etenkin suurissa kansainvälisissä vihreän investoinnin hankkeissa, joita Suomeen toivotaan lähitulevaisuudessa.
Luvitusasiantuntijoiden ja resurssin keskittämisen yhteen, koko valtion laajuiseen organisaatioon, toivotaan lyhentävän usein paikallisia jonoja.
Tämän taas toivotaan takaavan luvitukselle ennustettavan aikataulun ja myös ennustettavamman tuloksen, kun eri puolelle Suomea suunniteltavien hankkeiden luvituksista vastaisi sama taho.
Uusi virasto vastaisi myös monista tavalliselle kansalaisille tärkeistä toiminnoista, kuten varhaiskasvatuksen ja terveydenhuollon luvista ja valvonnasta. Pelkona on palveluiden ja päätöksenteon karkaaminen yhä kauemmaksi.
Ainakaan palveluverkon karsimisesta ei vielä ole suunnitelmia, ministeriössä vakuutetaan.
Hallitusohjelman mukaan uuden viraston alueellinen läsnäolo taataan hyvinvointialueiden yhteistoiminta-alueisiin pohjautuen.
Yhteistoiminta-alueita on viisi. Ne muodostuvat yliopistollisten sairaaloiden ympärille. Hallitusohjelman mukaan uuden viraston toimipisteverkko voi kuitenkin olla tätä laajempi.
Aluehallintovirastoilla on nykyisellään Manner-Suomessa kuusi päätoimipistettä ja kuusi sivutoimipistettä.
Hyvinvointialueet eivät sinänsä liity uudistukseen, mutta maantieteellisen alueen sitouttaminen yhteistoiminta-alueisiin hieman yksinkertaistaa hallinnon karttaa Suomessa.
Tällä hetkellä Suomi jakautuu entiset läänit korvanneisiin seitsemään aluehallintovirastoon, maakuntajakoa vastaaviin ely-keskuksiin, niistä hieman poikkeaviin hyvinvointialueisiin ja näiden viiteen yhteistoiminta-alueeseen.
Ainakin alkuvaiheessa aluehalinnon toimipaikkaverkoston on myös tarkoitus säilyä nykyisellään. Valmisteluun ei toistaiseksi kuulu toimipisteiden yhdistämis- tai lakkauttamistavoitteita, eikä toimipisteiden yhdistelemistä tällä erää suunnitella tai valmistella.
Uudistukselle ei ole myöskään allokoitu kummoisia säästötavoitteita, vaan lähinnä johtajarakenteen yksinkertaistamisesta tulevia pieniä säästöjä.
Alueen asukkaita olisi myös edelleen kuultava samoin kuin nykyäänkin. On myös mahdollista, että joitain viraston toimintoja keskitetään joillekin alueille niin kuin nykyäänkin.
Hankkeen valmistelu on aloitettu valtiovarainministeriössä syyskuussa, ja uuden viraston on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2026 alusta. Uudistuksesta vastaa valtiovarainministeriö ja se kuuluu osaksi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen (kok.) salkkua.
Hallitusohjelmassa tavoitellaan jo vuotta 2025, mutta se ei ilmeisesti lainsäädännön aikatauluihin liittyvistä syistä ole mahdollista. Tehtävien siirtäminen vaatii ison nipun lakimuutoksia.
Ympäristöpalveluista riisutut ely-keskukset jatkaisivat toimintaansa rahoitus- ja kehitystoimintaan keskittyvinä elinvoimakeskuksina. Niiden määrä laskisi nykyisestä 15:stä yhdeksään.
Yhdeksän elinvoimakeskusta rakennettaisiin nykyisten niin sanottujen täyden palvelun ely-keskusten varaan.
Tällöin ilman omaa keskusta jäisivät lähinnä maan itäiset ja läntiset ääret: Tällä hetkellä vain osaa ely-keskusten palveluista tarjoavat Kainuun, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Hämeen, Satakunnan ja Pohjanmaan ely-keskukset.
Pohjanmaalle uusi elinvoimakeskus voitaisiin sijoittaa kieliperustein. Elinvoimakeskusten määrää voidaan kasvattaa enintään yhdellä palveluiden turvaamiseksi molemmilla kansalliskielillä.
Muillakin alueilla toiminta voi mahdollisesti jatkua nykyisissä toimipisteissä osana naapurielinvoimakeskusta, kuten tietyillä toimialoilla tehdään jo nykyään.
- Osaston luetuimmat
