Soraäänet eivät hidasta hallituksen talouspolitiikkaa – tämän takia karavaani kulkee jatkossakin
Veronalennuksia ja säästöjä on vaikea myydä kansalle.
Riikka Purralla (ps.) on valtiovarainministerinä hankala tehtävä myydä ikävät leikkaukset kansalle. Kuva: Jaana KankaanpääSuomalaiset pitävät harvinaisen yksimielisesti Petteri Orpon (kok.) hallituksen veronalennuksia ja säästöjä epäoikeudenmukaisina.
Vain yrittäjistä sekä kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjistä löytyi enemmän ymmärrystä kuin soraääniä hallituksen toimille, minkä varaan pääministeri ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) todennäköisesti laskevatkin.
Ydinkannattajakunnan ollessa suhteellisen tyytyväisiä raskaita päätöksiä uskallettaneen tehdä jatkossakin, kun julkistalouden paikkaamistarve on mitä akuutein.
Voittajaa harvoin kannattaa vaihtaa.
MT:n haastattelussa Itä-Suomen yliopiston tutkija Kimmo Elo nosti esille perussuomalaisten äänestäjien sijaan kokoomuksen ja RKP:n liberaalisiivet, joiden tyytymättömyyttä hallituksen toimiin oli aistittavissa.
Elon mukaan kokoomus on paljon monimuotoisempi puolue kuin perussuomalaiset, joka näyttäisi saavan säästöille ja veronalennuksille jonkinlaisen kannatuksen kentältä.
Kokoomuksen sosiaaliliberaalisiipi ei kuitenkaan asetu hallituksen talouspolitiikkaa vastaan julkisesti, sillä viimeisimmäksi Orpo johdatti puolueensa torjuntavoittoihin kunta- ja aluevaaleissa.
Voittajaa harvoin kannattaa vaihtaa, mikä kokoomuksessakin tiedetään hyvin. Puolue on vältellyt kohuja, joita ei varmasti sisäsyntyisestikään haluta aiheuttaa pääministeripuolueena.
Vahvana aluepuolueena RKP haluaa ennen kaikkea varmistaa omien tukiseutujensa elinvoiman.
Kristillisdemokraattien ei puolestaan kannata ryhtyä hankalaksi hallituskumppaniksi, sillä tyystin erilaiseen hallituspohjaan puolue tuskin mahtuisi. Aidoksi kysymysmerkiksi jää enää RKP.
Puolueen puheenjohtaja Anders Adlercreutz on osoittanut ajattelevansa omilla aivoilla, mutta todennäköisempi kiistakapula muun hallituksen suuntaan on alueelliset ja kielelliset palvelut.
Vahvana aluepuolueena RKP haluaa ennen kaikkea varmistaa omien tukiseutujensa elinvoiman, jolle Orpon hallitus ei ole merkittävästi haittaa tehnytkään.
Hallituksen kirstunvartijapuolueessa eli perussuomalaisissa säästölinjan viimeinen puolustaja on Purra, joka on hoitanut tehtäväänsä lähes kuin brittien entinen pääministeri Margaret Thatcher aikoinaan.
Linjaksi on valittu tiukka talouskuri, joka ei vaihdu, minkä pystyy aistimaan kaikista puheista. Olipa Purran käyttämästä retoriikasta mitä mieltä hyvänsä, ei tehtävää käy kateeksi.
Julkistalous tulisi tervehdyttää ilman, että huomisen kasvua näivetettäisiin. Toinen ikävä fakta on, että julkista rahaa voidaan leikata vain sieltä, minne sitä käytetäänkin.
Kulupuolen hillitseminen vaatii taitavaa perustelemista ja säästökohteiden valitsemista.
Elo pohti haastattelussa myös ääneen, että suomalaiset pitivät todennäköisesti säästöjä epäoikeudenmukaisempina kuin veronalennuksia.
Säästöt ovatkin luonnollisesti ikävämpi rasti hoidettavaksi, vaikka kansantalous tarvitsee kumpaakin. Toinen niistä on vain vaikeampi myydä kansalle.
Esimerkiksi yhteisöveron laskemista voi perustella Ruotsin esimerkillä, jossa valtion tulotkin pullistuivat veronalennuksen jälkeen.
Säästöistä samanlaista ”helppoa” ratkaisua ei enää löydy, vaan kulupuolen hillitseminen vaatii taitavaa perustelemista ja säästökohteiden valitsemista, jotta kansan syvät rivit tuntisivat hallituksen talouspolitiikan omakseen.
- Osaston luetuimmat
