Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Maarit Similä johti virkamiehet, upseerit ja toimittajat suolle maanantaina. Kuva: Taneli LaineIlomantsiNäin paljon suon ennallistaminen maksaa hehtaaria kohti: Itärajalla tarvetta olisi 72 000 hehtaarin verran
Suomalaiset suonomistajat ovat halukkaita ennallistuksiin silloin kun työstä hyötyvät luonto sekä maanpuolustus, vakuuttavat viranomaiset. Rajan pinnassa kohteita olisi yli 72 000 hehtaaria.Tilaajalle”Vihollinen voi tulla suon yli, kun tarpeeksi raivaa, rakentaa tai odottaa routaa. Mutta hidasta se on – ja niin on tarkoituskin”, kertoo pioneerieversti Riku Mikkonen Ilomantsin Heinäsuolla.
Puolentoista kilometrin päässä itärajasta sijaitseva Heinäsuo on Metsähallituksen ennallistamiskohde. Veden valtaamat 22 hehtaaria ovat esimerkki luontotyön ja maanpuolustuksen yhdistävästä kohteesta, jollaisia ympäristö- ja puolustusministeriö ovat kartoittaneet yhteisellä hankkeella.
Pioneeritarkastaja, eversti Riku Mikkosen mukaan puolustusvoimat pitää hanketta pelkästään positiivisena asiana. Kuva: Taneli LaineTyöryhmän raportti julkaistiin Heinäsuolta maanantaina ennen juhannusta. Laskelman mukaan, Itä- ja Pohjois-Suomessa on vähintään 180 000 hehtaaria sopivia kohteita puolustuksen ja luonnonhoidon yhdistämiselle.
Kymmenen kilometrin vyöhykkeellä itärajasta ennallistettavaa suota olisi 72 000 hehtaaria.
Ennallistamiskohteen ojat on pääsin tukittu tai padottu, mutta myös uusi oja on kaivettu. Uoman tarkoituksena on johtaa pintavesiä vetettävälle alueelle. Kuva: Taneli LaineLuvuissa on mukana valtion sekä yksityisten maanomistajien metsäksi ojitettuja maita. Yksityisomisteisten maiden osalta ennallistaminen perustuisi vapaaehtoisuuteen esimerkiksi Helmi-ohjelman mukaisesti.
”Hankkeen aikana kävi selväksi, että monet yksityiset tahot olisivat valmiita vapaaehtoisiin ennallistuksiin, jos ne auttavat maanpuolustusta”, Mikkonen toteaa.
Ministeri Sari Multalan mukaan raportin toimintamallit voidaan ottaa käyttöön melkeinpä heti. Kuva: Taneli LaineVenäjän uhkaan varautuminen voi vedota sellaisiinkin maanomistajiin, jotka muuten eivät ennallistuksista piittaisi. Vastahan moni suo ojitettiin valtion avustuksella metsämaiksi.
Ilomantsin Heinäsuon kaltaiset kohteet ovat maavoimille mieleen, koska suon läpi kulkee metsätie. Kun maa molemmin puolin vettyy, hyökkäävän joukon olisi pysyttävä helposti katkaistavalla tiellä. Se on ollut kohtalokas virhe myös viime sodissa.
Märkiä mättäitä pitkin kulkee korkeita viranhaltijoita ministeriöistä sekä Metsähallituksesta, mukanaan myös tyytyväinen ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala. Multalan mukaan raportti määrittää toimintatavat sille, miten itäisen ja pohjoisen Suomen ennallistamiskohteita voidaan jatkossa valita sekä rahoittaa.
Uutta julkista rahoitusta työlle ei toistaiseksi ole, vaan ojien tukkimiseen tarvittavat varat on koottava pienistä puroista.
Metsähallituksen arvion mukaan kaivinkoneella voi tukkia tai padota 80‒100 metriä ojaa tunnissa. Kuva: Lari LievonenYksityisillä mailla voidaan luontoarvojen ja rahan riittävyyden mukaan hyödyntää Helmi-elinympäristöohjelmaa ja esimerkiksi Metka-tukea. Valtion mailla ennallistuksia tekevät Metsähallituksen Luontopalvelut ja Metsähallitus Metsätalous oy.
EU-rahoitusta hankkeisiin voidaan valtion tasolla neuvotella seuraavalle, suunnitelman mukaan vuonna 2028 alkavalle unionin rahoituskaudelle.
Varoja saattaisi kansallisessa jaossa löytyä myös unionin tulevasta NRP-kumppanuusrahastosta, mutta sen vastuista ja jakolinjoista käydään vasta keskusteluja.
”Metsähallituksen Luontopalvelut ennallistaa kohteita budjettivaroilla, Metsähallitus Metsätalous oy kattaa kustannukset omilla puunmyyntituloilla”, sanoo toimitusjohtaja Karoliina Niemi. Kuva: Taneli LaineMinisteriöiden yhteinen raportti alleviivaa yksityisen rahoituksen tarvetta. Työryhmän puheenjohtajan, ympäristöministeriön ylijohtaja Tarja Haarasen mukaan yritysten ja yhteisöjen rahaa olisi tarjolla, kunhan se vain saataisiin luotettavasti kanavoitua uusiin ennallistamishankkeisiin.
Metsäksi ojitetun suon vettäminen kaivinkoneella maksaa suunnittelun jälkeen noin 1000 euroa hehtaarilta. Raportin mukaan rahoitustarve on kokonaisuudessaan 180 miljoonaa euroa.
”Yritykset ja järjestöt ovat kiinnostuneita maanpuolustusta tukevan luontotyön rahoittamisesta, kunhan raha saadaan luotettavasti ohjattua hankkeisiin", toteaa Tarja Haaranen. Kuva: Taneli LaineEnnallistukset tuovat työtä koneurakoitsijoille, jotka julkisilla kohteilla kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Paikkakunnalle työ ei välttämättä jää, sillä kilpailutuksen voittanut urakoitsija voi tulla matkojenkin takaa.
Toistaiseksi ennallistamistyöhön perehtyneitä koneyrittäjiäkään ei ole ollut liiaksi. Urakat ovat usein vain päivien tai viikon‒kahden mittaisia ja hajallaan ympäri Suomea. Ja vaikka suunnitelmat laaditaan etukäteen, ojien patoaminen sekä pintavesien ohjailu vaativat omanlaistaan osaamista.
Ennallistamiskohteet ovat urakoitsijoille usein lyhyitä töitä, mutta määrän lisääntyessä mahdollisuudetkin paranevat. Kuva: Timo HeikkalaValtio-omisteinen Tapio oy ja Työtehoseura ovatkin alkaneet järjestää maksuttomia ennallistamistyön koulutuksia urakoitsijoille. Jos yksityinen raha alkaa virrata puolustuksen ja luonnon monimuotoisuuden yhdistäviin hankkeisiin, voi töitä ollakin tulevina vuosina tarjolla kymmeniä tuhansia hehtaareita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
