• Voiko oman lapsen tehdä perinnöttömäksi?

    Perillisiä jätetään nyt perinnöttä enenevässä määrin. Syyt ovat asianajaja Tuula Rainnon mukaan erilaisia isoissa kaupungeissa ja maaseudulla.
    Perinnöstä ja testamentista säädetään vuoden 1965 perintökaaressa. Sen tultua voimaan kumottiin vuoden 1734 lain kaari.
    Perinnöstä ja testamentista säädetään vuoden 1965 perintökaaressa. Sen tultua voimaan kumottiin vuoden 1734 lain kaari. Kuva: Taneli Laine
    Uutiset|Perhe
    23.10.202405:00
    Paula Liesmäki

    Oman lapsen voi jättää perinnöttömäksi. Kevein perustein se ei kuitenkaan onnistu, kertoo asianajaja, toimitusjohtaja Tuula Rainto Asianajotoimisto Amoksesta.

    Riidat tai huonot välit lapseen eivät ole syy jättää häntä perinnöttä.

    ”Vanhemmat monesti kysyvät, että voivatko jättää lapsen perinnöttä, kun lapsi ei ole pitänyt yhteyttä 15 vuoteen. Se ei ole mikään syy. Lapsella on oikeus olla pitämättä yhteyttä vanhempiinsa.”

    Perillisiä jätetään Rainnon mukaan perinnöttä nyt enenevässä määrin.

    ”Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on aika paljon päihdeongelmaisten vanhempia tai isovanhempia, jotka eivät halua, että heidän perintönsä menee huumekauppiaille.”

    Rintaperillisillä eli lapsilla ja heidän lapsillaan on lähtökohtaisesti oikeus saada jäämistöstä lakiosa eli puolet perittävän omaisuudesta.

    ”Suomessa on aikaisemmin vaurastuttu sillä, että vanhemmilta on peritty omaisuutta. Lailla on haluttu suojella sitä, että perintö pysyy suvussa”, kertoo Rainto.

    Jos perillisen haluaa jättää perinnöstä, se kirjataan testamenttiin. Siihen pitää kirjata myös yksityiskohtaiset syyt: esimerkiksi rikostuomiot tai päihdeongelmaisen hoitojaksot.

    Jos perillinen riitauttaa testamentin, oikeus punnitsee, ovatko testamenttiin kirjatut syyt perinnöttä jättämiseen päteviä.

    Vanhempien koiran tappaminen voi tehdä perinnöttömäksi.

    Rintaperillisen voi jättää kokonaan ilman perintöä kahdella eri perusteella: joko hän tahallisella rikoksella syvästi loukkaa perinnönjättäjää tai hän viettää jatkuvasti kunnianvastaista ja epäsiveellistä elämää.

    Epäsiveelliseksi elämäksi katsotaan nykyään esimerkiksi päihdeongelmaisuus, johon liittyy huumekierre, huoltajuuden menetys tai lasten sijoittaminen sijoituskotiin.

    Syvästi loukkaavaa vanhemmille taas on, jos rintaperillinen on saanut vankeustuomion.

    ”Vanhemmat katsovat, että se on häpäissyt koko suvun. Lähtökohtaisesti rikostuomio mielestäni aina mahdollistaa sen, että voi jättää perinnöttömäksi”, kertoo Rainto.

    Myös vanhempien pahoinpitely tai esimerkiksi heidän koiransa tappaminen voi tehdä perinnöttömäksi.

    Perinnöstä ja testamentista säädetään vuoden 1965 perintökaaressa. Sen tultua voimaan kumottiin vuoden 1734 lain kaari.

    Tulkinta siitä, mikä on epäsiveellistä elämää, on Rainnon mukaan muuttunut aikojen saatossa. Enää asioita, joita esimerkiksi 1930-luvulla pidettiin epäsiveellisinä, ei pidetä sellaisina.

    ”Vielä sata vuotta sitten perinnönjättäjää on syvästi loukannut, jos lapsi ei suostunut menemään naimisiin vanhemman osoittamalle taholle. Myös avoparina eläminen saattoi loukata vanhempia.”

    Myös avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset ja homoseksuaalisuus ovat Rainnon mukaan aiempina vuosikymmeninä saattaneet olla pätevä syy jättää lapsi perinnöttä. Homoseksuaalisuus oli Suomessa rikos vuoteen 1971 asti.

    ”On kova päätös jättää oma lapsi perinnöttömäksi.” Tuula Rainto

    Perinnöttä jättämisen taustalla on surullisia tapahtumia perheessä.

    ”On kova päätös jättää oma lapsi perinnöttömäksi. Yleensä sitä on mietitty vuosikaudet ennen kuin se tehdään. Sitten jostain syystä tulee mitta täyteen: nyt tämä riittää.”

    Perinnöttömäksi tekemisen syyt ovat Rainnon mukaan erilaisia isoissa kaupungeissa ja maaseudulla.

    Maaseudulla ne liittyvät usein riitoihin. Vanhemmat haluavat esimerkiksi jättää yhden osapuolen perinnöttömäksi ja jättää maa- tai metsätilan jatkamisen toiselle.

    ”Tyypillinen tilanne on se, että vanhemmat sanovat suutuspäissään omille lapsilleen, että teen sinut perinnöttömäksi, kun et ole ollut jollain tavalla mieleinen. Tai ollaan jostain asiasta niin vahvasti eri mieltä, että vanhemmat suuttuvat, että minulta et sitten mitään peri.”

    Pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa taas korostuvat päihdeongelmat.

    ”Tyypillinen tapaus on sellainen, että lapsi tai lapsenlapsi on päihdeongelmainen. Hän lähestyy vanhempiaan tai isovanhempiaan ja vaatii rahaa. Kun he eivät anna rahaa päihteisiin, päihdeongelmainen ryhtyy uhkailemaan ja häiriköimään. Vanhemmat tai isovanhemmat saattavat joutua hankkimaan lähestymiskiellon.

    Tullilaboratoriossa tutkittiin vuonna 2020 ekstaasia.
    Tullilaboratoriossa tutkittiin vuonna 2020 ekstaasia.  Kuva: Jaana Kankaanpää

    Testamentin voi aina perua, kertoo Rainto. Sen voi repiä tai tuhota. Vaihtoehtona on tehdä uusi testamentti, joka kumoaa vanhan testamentin.

    Testamentin ajantasaisuus kannattaa Rainnon mukaan tarkastaa noin kymmenen vuoden välein.

    ”Osa tekee ensimmäisen testamenttinsa jo kolmekymppisenä, osa vasta muistisairauden puhjetessa. Tyypillisesti testamentin tekijä on yli 60-vuotias”, kertoo Rainto.

    Rainnolle on tullut vastaan myös tapauksia, joissa tahallisia rikoksia tai syviä loukkauksia on tapahtunut vuosikymmeniä sitten. Välit ovat sen jälkeen korjaantuneet, mutta vanhemmat ovat unohtaneet päivittää testamenttinsa. ”Ne ovat ikäviä tilanteita.”

    On hyvinkin mahdollista, että välit perillisiin paranevat, muistuttaa Rainto.

    ”Yleensä vanhempien ja lapsen suhde on sellainen, että kun sille antaa mahdollisuuksia, niin se saattaa eheytyäkin.”

    Lisää aiheesta
    • Perintöveron määrään voi vaikuttaa esimerkiksi lahjoittamalla, alihintaisella kaupalla, testamentilla tai jopa avioehdolla.

      Talous | Suuri osa suomalaisista ei ymmärrä perintöveron kiemuroita − verojuristi kertoo, mitä kannattaa tehdä, jos haluaa säästää perintöveroissa

      Tilaajalle
    • Sillä, millä hinnalla omaisuus merkitään perukirjaan, on yllättävänkin paljon merkitystä.

      Talous | Tähän rahanmenoa aiheuttavaan virheeseen moni syyllistyy − kokenut verojuristi selittää, miksi perukirjaan ei kannata arvottaa omaisuutta liian halvaksi

      Tilaajalle
    • Ennakkoperintö ei ole sama kuin perintö.

      Talous | Ennakkoperintö ja perintö eivät ole sama asia − verojuristi kertoo, mitä ennakkoperinnöstä on syytä tietää

      Tilaajalle
    • Keskuskauppakamari muuttaisi perintöverotusta.

      Talous | Keskuskauppakamari ehdottaa perintöveron poistamista jo keväällä – veroa pitäisi maksaa vasta omaisuutta myytäessä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria