Muna vai kana: Ovatko Itä-Suomen energiayhteydet heikot, koska investointeja ei ole vai toisin päin?
Sähkön kantaverkossa on Itä-Suomessa vielä kapasiteettia, toisin kuin länsirannikolla.Tilaajalle
Hallitus on luvannut, että Itä-Suomen investoinnit eivät kaadu energiaverkkojen heikkouteen. Kuva: Jaana KankaanpääPääministerin kabinetista kuului kova lausunto Itä-Suomen sähköverkko-ongelmaan:
”Hallitus on päättänyt mahdollisuudesta pääomittaa Fingridiä, jotta sähköverkon kapasiteetin riittävyys teollisuudelle voidaan varmistaa myös Itä-Suomessa”, valtiosihteeri Risto Artjoki kertoi syyskuun alussa MT:lle.
Ongelma on ollut juuri siinä, että Itä-Suomessa ei ole ollut investointikykyä sähköntuotantoon tai sähköä kuluttavaan teollisuuteen, joten kantaverkkoon ei kannata rakentaa lisää kapasiteettia.
Toisaalta väitetään, että investointeja jarruttaa ja ohjaa muualle se, että kantaverkkoon ei ole odotettavissa parannusta.
Esimerkiksi tuulivoiman väitetään keskittyvän länsirannikolle, koska Fingrid vahvistaa alueella kantaverkkoa mutta Itä-Suomessa ei.
”Ymmärrän paineen, että kantaverkon uusiminen on kallista ja uusimistarpeita on ympäri Suomea, mutta tähän muna vai kana -ongelmaan pitäisi löytää ratkaisu Itä-Suomessa”, Etelä-Karjalan elinvoimajohtaja Kirsi Vainio sanoo.
Toistaiseksi mitään konkreettista tietoa valtion rahoituksesta ei ole.
Viime vuonna Fingrid kertoi, että Itä-Suomen verkkoihin voidaan investoida, jos investointisuunnitelmat muuttuvat konkreettisiksi. Näin on käynyt Länsi-Suomessa mutta ei idässä.
Nyt Artjoen mukaan hallitus pystyy edistämään tuulivoimarakentamista Itä-Suomessa.
”Huolehdimme siitä, että yksikään investointi ei jää kiinni energian saannista.”
Fingridin toimitusjohtajan Asta Sihvonen-Punkan mukaan Itä-Suomessa on verkoissa käyttämätöntä kapasiteettia.
”Tälläkin hetkellä siellä voidaan liittää uutta tuotantoa ja kulutusta. Sähkön tuottajien näkökulmasta tilanne on parempi kuin lännessä. Siellä verkko on aivan täynnä.”
Itä-Suomessa on 110 kilovoltin kantaverkko, mutta sinne haluttaisiin lisää kapasiteettia. Silloin todennäköisesti kannattaisi rakentaa vahvempi 400 kilovoltin verkko.
Se vaatisi Sihvonen-Punkan mukaan lisää investointeja sähkön tuotantoon ja kulutukseen. Hintalappukin on arviolta puolen miljardin luokkaa.
Artjoen lupaus pääomittamisesta ei ole konkreettisesti budjetissa.
”Toukokuun kehysriihestä on kirjaus, että tarvittaessa hallitus on valmis rahoittamaan. Syksyn budjettiriihessä todettiin, että turvataan investointikyky. Toistaiseksi mitään konkreettista tietoa ei ole. Ja on hyvä muistaa, että kantaverkkoyhtiöllä on valtion lisäksi myös muita omistajia. Tällaiset asiat edellyttävät kaikkien omistajien mukanaoloa”, Sihvonen-Punkka sanoo.
Lisäksi tarvitaan kulutusinvestointeja, jotta energian tuotantoa kannattaa rakentaa. Vainion mukaan investointeja sähköä kuluttavaan teollisuuteen on odotettavissa.
”Esimerkiksi Metsäboard on kertonut, että heidän sähköntarpeensa tulee moninkertaistumaan tulevien vuosien aikana. Tämä asettaa painetta sähkönsiirtoverkoille. Nyt tarvitaan rohkeita ja ennakoivia otetta valtiolta ja Fingridiltä.”
- Osaston luetuimmat
