Ennuste maalaa kylmän kuvan tyhjenevästä Suomesta − kuka uskaltaisi kysyä, palveleeko kaiken keskittäminen kansaa?

Tutkimusyhtiö MDI:n tuore väestöennuste esittelee tulevaisuudennäkymän, jossa Suomi on jakautunut lopullisesti kahtia vuoteen 2050 mennessä.

Väestö kasvaisi Suomen noin 300 kunnasta vain neljässäkymmenessä ja kasvu painottuisi voimallisesti etelän kasvukolmioon: pääkaupunkiseudulle sekä Turun ja Tampereen seuduille. Muualla maassa kasvu olisi kituliasta ja pääsääntöisesti miinusmerkkistä.

MDI:n johtava asiantuntija Rasmus Aro kommentoi, että asuntojen tarve kasvaa voimakkaasti pääkaupunkiseudulla ja romahtaa maakunnissa. Maahanmuutto osoittaa nyt heikkenemisen merkkejä, syntyvyys sentään on hivenen piristymässä.

MDI:n laskelma perustuu olettamukseen siitä, että väestönkehitys jatkuu samoilla urilla kuin se on viimeiset kolmekymmentä vuotta ollut.

Sen sijaan, että väestöennuste otetaan sellaisenaan, jonkun pitäisi uskaltaa kysyä kiperiä jatkokysymyksiä.

Palvelisiko Suomen näin jyrkkä maantieteellinen jakautuminen kansan enemmistöä? 2050-luvulle tultaessa suurin osa Tampereen pohjoispuolisesta Suomesta olisi muuttunut taantuvaksi periferiaksi, josta taloudellinen toimeliaisuus ja työikäinen väestö kaikkoaa.

Suomi on voimakkaasti vientivetoinen kansantalous, ja viennin vetureista merkittävä osuus sijaitsee maakunnissa. Ei ole realismia, että Meri-Lapin raskasta teollisuutta, Etelä-Pohjanmaan elintarvikeklusteria tai keskisen ja itäisen Suomen metsäteollisuutta vain mekaanisesti siirrettäisiin Tampereen eteläpuolelle. Jos toiminnan edellytykset ajetaan alas, osaaminen ja työpaikat poistuvat Suomesta todennäköisesti kokonaan.

MT haastatteli vuosi sitten syksyllä Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professoria Sami Moisiota. Tuolloin MDI oli tarjoillut julkisuuteen vastaavanlaista väestöennustetta kuin tänäänkin.

Moisio näki MDI:n ennusteessa merkittäviä puutteita.

”Tämä ei ole mikään tieteellinen tutkimus vaan konsulttitoimiston laatima ennuste. Kun tarkastelen kuviota aluetutkijana, on tällaisessa oletuksessa huomattavia heikkouksia ja ongelmia”, professori kommentoi.

Moision mukaan on huomionarvoista, että maailmassa on jo siirrytty globalisaation edellisestä aikakaudesta uuteen ajanjaksoon.

”Se maailma on uusi geopoliittinen talous.”

Uudessa geopoliittisessa taloudessa Eurooppa muodostaisi entistä selkeämmin oman talousblokkinsa, raaka-aineista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Lisämausteensa antaa levoton turvallisuuspoliittinen ympäristö, joka korostaa varautumisen merkitystä.

Aluesuunnittelun ja -politiikan professorin Sami Moision mukaan maailmassa on siirrytty uuden geopoliittisen talouden aikakauteen. Kuva: Jarno Mela

Parempi varautuminen on paitsi sotilaallisen puolustuskyvyn, myös yhteiskunnallisen kokonaisturvallisuusajattelun vahvistamista. Itäinen Suomi on niin Euroopan kuin koko Naton itäinen sivusta ja puskurivyöhyke laajentumishaluista Venäjää vastaan. Itä-Suomen toiminnallisuuden romahdus MDI:n ennustamalla tavalla heikentäisi vaarallisesti Suomen ja Euroopan turvallisuutta.

Euroopan strateginen omavaraisuus edellyttää luonnonvarojen ja mineraalien tehokkaampaa hyödyntämistä. Myös oma ruuantuotanto on syytä pitää aina iskussa.

Kaikki edellä mainitut sektorit ottavat raskaasti osumaa, jos MDI:n ennuste toteutuu.

Unohtaa ei sovi myöskään sosiaalipolitiikkaa. Länsimaissa on nähtävissä runsaasti varoittavia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun laajat alueet taantuvat. Ihmisten kiukku ja näköalattomuus on omiaan kanavoitumaan poliittisten ääriliikkeiden polttoaineeksi.

Suomalaisille syötetään itseään toteuttavaa metropoliennustetta. Väestön keskittyminen muutamaan sumppuun palvelisi ennen muuta suurten kaupunkien omistavaa luokkaa. Häviäjiä kehityksessä olisi moninkertainen määrä. Paisuvia elämiskustannuksia on sitä hankalampaa hallita, mitä nopeammin suurimmat kaupunkiseudut kasvavat.

Maakuntien elinvoimaisuus vaikuttaa suoraan Suomen huoltovarmuuteen. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomessa tarvitaan niin kehittyviä suuria kaupunkiseutuja kuin elinvoimaisia maakuntia. Hallittu ja tasapainoinen kehitys on molempien etu. Aluekehityksen suuntaan on mahdollista vaikuttaa, jos siihen löytyy poliittista tahtoa. Avainasemassa ovat maakuntien keskuskaupungit, seutukaupunkeja ja maaseutua unohtamatta.

Suomessa pitäisi jo tulla nykyaikaan etätyökäytänteissä. Etätyöt ovat tulleet jäädäkseen, eikä niiden mekaaninen rajoittaminen kuin hankaloita ihmisten elämää − ja sitä kautta heikennä Suomen kilpailukykyä. Etätöiden myötä myös laajempi vapaus asumisessa on luonnollista kehitystä.

Yle: Väestö­asiantuntija: Pääkaupunki­seutua uhkaa asunto­pula – syrjä­seudulla on 100 000 ylimääräistä asuntoa