

Jos Suomen taloudessa on liiallisesta säästämisestä johtuva jumi, niin on maataloudessakin. Jumi koskee sekä kone- ja tuotantoinvestointeja.
”Meillä on paljon yrityksiä, joilla on asiat hyvin ja vahvat taloudelliset luvut, mutta nekään eivät halua lähteä investoimaan epävarmassa markkinatilanteessa. Se on ihan ymmärrettävää”, sanoo OP Hämeen liiketoimintajohtaja Eeva Vainio.
”Odottava ja vähän pelokas tunnelma on vallinnut jo aika monta vuotta. Me kuitenkin toivomme Suomelle ja Hämeelle kasvua ja haluamme tukea paikallista elinvoimaa, eikä se onnistu ilman yritystoimintaa.”
Vainio vastaa pankissaan yritysrahoituksesta, johon kuuluu myös maatalous.
Osa tiloista investoi ja ostaa vaikkapa lypsyrobotin, mutta hankintoja mietitään pitkään.
”Yrittäjät ovat varovaisia ja miettivät, ostetaanko konetta, vaikka edessä ei olisi tunnuslukujen valossa minkäänlaisia ongelmia. Harkinta on hyvä asia, mutta yritämme myös kannustaa investoimaan.”
Luottopolitiikkaa on kevennetty esimerkiksi vakuudettoman osuuden osalta, Vainio kertoo. Vakuudeksi kelpaavat ostokohteen lisäksi pellot, metsät, kiinteistöt ja talletukset. Omarahoitusta edellytetään noin kolmasosa.
Sukupolvenvaihdoksetkin ovat tärkeä rahoituskohde.
”Toivomme tietenkin, että jatkajia löytyisi. Nuorten yritysmyönteisyys on kääntynyt paremmaksi, ja sehän on tosi hyvä juttu Suomelle.”
Miksi maatilat ja myös matkailuyritykset sitten valittavat, etteivät saa lainaa?
Syynä on sääntely.
”Vielä 20 vuotta sitten rahoittaminen perustui pitkälti vakuuksiin, mutta jo pidempään on katsottu ensisijaisesti kassavirtojen riittävyyttä. Tarvitsemme aiempaa tarkemmat selvitykset yrityksen tulevaisuudesta eli enemmän dokumentteja.”
Investoinnin tulee synnyttää kassavirtaa, jotta laina lyhenee.
”Vasta tämän yhtälön jälkeen tulevat vakuudet.”
Pankki haluaa myös kattavat tilinpäätökset ja liiketoimintasuunnitelmat.
”Ilman niitä emme pääse eteenpäin. Arvioimme hankkeita ja kokonaistilannetta kuitenkin tapauskohtaisesti ja pyrimme löytämään sopivan ratkaisun. Emme lähtökohtaisesti halua sanoa ei, koska rahoittaminen on pankin perusbisnestä.”
Tarkasta syynäyksestä johtuen isomman rahoituspäätöksen saaminen voi viedä viikkoja.
Myös vastuullisuuskysymykset ovat lisääntyneet. Vainio uskoo, että niihin tulee selkeyttä ja kriteeristö yhtenäistyy jatkossa.
”Ei ole yrittäjänkään etu ottaa liian suurta velkataakkaa.”
Myös korkosuojaus on riskienhallintaa, Vainio huomauttaa. Se helpottaa arvioimaan kassavirtoja, joilla rahoituskustannuksia maksetaan. OP Hämeen yritysluotoista yli 40 prosenttia on suojattu.
Tyypillinen maa- ja metsätalouden asiakas ottaa 100 000–200 000 euron lainan maanhankintaan. Sillä on ennen kauppoja omia ja vuokrapeltoja viljelyssä noin 150 hehtaaria ja metsää 70 hehtaaria.
Suurimmat lainasummat liittyvät sukupolvenvaihdoksiin ja viime aikoina harvinaisiksi käyneisiin tuotantoinvestointeihin.
Lainan takaisinmaksuaika riippuu investoinnin suuruudesta ja käyttöajasta.
”Lähtökohtaisesti niin, että jos kone toimii viisi vuotta, lainakin pitäisi maksaa pois viidessä vuodessa. Ei ole yrittäjänkään etu ottaa liian suurta velkataakkaa, jota ei pysty maksamaan takaisin. Kassavirta ei voi näyttää miinusta kovin kauan.”
Aina edes tappiollinen tilinpäätös ei tarkoita, ettei lainaa saisi, Vainio sanoo.
”Aloittavalla yrityksellä bisneksen käynnistäminen voi kestää vuoden, mutta voitolliseksi kääntymisestä pitää olla näkymä. Esimerkiksi laajennuksen tekeminen ei ole järkevää, jos tulos näyttää vuodesta toiseen miinusta.”
Pankissa rahoituspäätöksen tekee aina ihminen.
”Emme syötä tekoälylle yksittäisen asiakkaan tietoja, vaan ihminen miettii ratkaisut.”
Pankissa rahoituspäätöksen tekee aina ihminen.
OP Pohjolan osuus maa- ja metsätalouden lainoista on yli puolet ja se haluaa pysyä vahvana jatkossakin.
”Uskomme, että toimiala voi kehittyä, kasvaa ja menestyä. Siltä pohjalta OP on aloittanut ja ymmärrämme sen merkityksen Suomelle ja huoltovarmuudelle.”
Maailma muuttuu, ja lainamarginaaliaan voi saada pienennettyä ympäristö- ja energia-asioita kehittämällä. Maidon tai punaisen lihan tuotanto ei sen sijaan nosta lainarahan hintaa.
”Jos hanke on kestävällä pohjalla ja näkymät sellaiset, että kassavirtaa tulee riittävästi lainan takaisinmaksuun, niin kyllä me rahoitamme.”

Myös matkailukohteet kiinnostavat rahoittajaa, sillä ne lisäävät alueen elinvoimaa.
”Tuntumani on, maatilamatkailun suosio olisi kasvussa, mikä on ilahduttavaa kasvukeskusten ulkopuoliselle kehitykselle. Yrittäjiä ja laadukasta tarjontaa on tullut lisää ja Suomen luonto kiinnostaa ulkomaalaisia yhä enemmän.”
Voisiko siis navetan tai aitan remonttiin tai mökkien rakentamiseen saada rahoitusta?
”Katsomme kokonaisuutta”, Vainio vastaa. Matkailijoiden vaatimustaso on kasvanut, ja sähkötön ja vedetön majapaikka houkuttelee harvoja.
Hän rohkaisee pankin puheille, vaikka kaikki ei olisikaan mielessä ihan selvää.
”Mitä ja miksi haluaa tehdä ja minkälainen olisi rahoitusratkaisu. Voimme pallotella, mutta emme keksiä kenellekään liikeideaa.”
Liiketoimintasuunnitelman laatimisessa auttavat ensi vaiheessa esimerkiksi uusyrityskeskukset ja Pro Agria.