Yritysmaatilojen kokonaislainakanta laski ensimmäisen kerran 11 vuoteen, selviää Suomen Pankin tuoreimmista, huhtikuun 2025 tilastoista.
Suomen Pankin neuvonantaja Markus Aaltonen kuvaa MT:lle yritysmaatilojen lainakannan kasvaneen pitkään yhtäjaksoisesti, kunnes tämän vuoden helmikuussa se kääntyi laskuun.
”Pitkän ajan trendi on ollut yritysmaatilojen kasvu, kun samalla elinkeinonharjoittajien lainakanta on kutistunut vuodesta 2018 noin miljardilla eurolla.”
Suomen Pankin tilastoissa on 2 144 yritysmaatilaa, joilla on keskimäärin 570 000 euroa lainaa. Kyseiset tilat nostavat lisäksi yli 40 prosenttia uusista maatilalainoista.
Elinkeinonharjoittajamaatilojen tarkemmat lainatiedot tulevat saataville Aaltosen mukaan loppuvuodesta, kun positiivisen luottotietorekisterin tietosisältö laajenee niihin.
”Uusien maatalouslainojen keskikorko on laskenut noin kaksi prosenttiyksikköä vuoden 2023 lopun huipusta.”
Maatalouslainojen korot ovat puolestaan laskeneet sekä uusissa maatilalainoissa että olemassa olevissa.
Aaltonen arvioi, että yleinen epävarmuus taloudessa on saattanut laskea maatilojen investointihalukkuutta. Laskeneet korot saattavat kuitenkin piristää lainanostoja jatkossa.
”Maatalouslainoista suurin osa on euribor-sidonnaisia lainoja. Uusien maatalouslainojen keskikorko on laskenut noin kaksi prosenttiyksikköä vuoden 2023 lopun huipusta.”
Maatalouden tuotantopanosten hintojen nousu on helpottanut, mutta ne olivat kuitenkin maaliskuun 2025 lopussa Tilastokeskuksen mukaan noin 30 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 2020.
Korkojen laskun tuoma helpotus velallisille maatiloille saattaa näkyä positiivisena kehityksenä hoitamattomassa lainakannassa.
Yritysmaatilojen nykyiset lainat: 4,6 %
Elinkeinonharjoittajamaatilojen nykyiset lainat: 4,6 %
Yritysmaatilojen uudet lainat: 4,4 %
Elinkeinonharjoittajamaatilojen nykyiset lainat: 4,2 %
Hoitamattomien lainojen absoluuttinen määrä ja suhteellinen osuus ovat laskeneet kuluvana vuotena molemmissa maatilaluokissa.
Aaltonen odottaisi vielä pidempiaikaisempaa kehitystä hoitamattomien lainojen kehityksessä ennen suurempien johtopäätöksien tekemistä.
Hoitamattomalla lainalla tarkoitetaan yli 90 päivää myöhässä olevaa lainanhoitoa tai tätä aiempaa pankin määrittelyä, ettei velallinen suoriudu lainanhoidosta.
Yhteensä yritysmaatilojen sekä elinkeinonharjoittajien hoitamaton lainakanta laski vuodenvaihteesta reilulla 30 miljoonalla eurolla huhtikuuhun 2025 mennessä.
Tästä huolimatta hoitamattomien lainojen määrä suhteessa lainakantaan on vielä korkealla tasolla.
”Elinkeinonharjoittajien yli seitsemän prosentin hoitamattomien lainojen osuus on suurempi kuin esimerkiksi pankkien myöntämissä vakuudettomissa kulutusluotoissa.”
”Hoitamatonta lainaa oli 241 yritysmaatilalla maaliskuussa 2025.”
Asuntolainoissa vastaava ongelmaluottojen osuus on vain 1,8 prosenttia ja kaikissa yrityslainoissa 1,9 prosenttia, johon verrattuna yritysmaatilojen 4,2 prosenttia on myös korkeampi lukema.
”On myös toimialoja, joissa ongelmaluottojen osuus on vielä maatalouttakin suurempi”, Aaltonen jatkaa.
Kotieläintilat korostuvat Aaltosen mukaan yhä ongelmaluotoissa. Yli puolet yritysmaatilojen hoitamattomasta lainakannasta on kotieläintaloudessa.
”Hoitamattomia lainoja oli 241 yritysmaatilalla maaliskuussa 2025.”
Aaltonen kertoo, että Tilastokeskuksen mukaan tällä hetkellä maatilojen konkurssiluvut ovat jälleen huipussaan, mikä viestittää osaltaan karua kuvaa maatalouden taloustilanteesta.