Hoitamattomia maatilalainoja satojen miljoonien edestä – tällaiset tilat korostuvat ongelmaluotoissa
Yritysmaatiloilla oli keskimäärin velkaa maaliskuussa 570 000 euroa velallista kohti.Tilaajalle
Kotieläintilat vastaavat jopa 80 prosentista yritysmaatilojen hoitamattomasta lainakannasta. Kuvituskuva. Kuva: Kari SalonenSuomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen kertoo MT:lle maatilojen ongelmalainojen kasvaneen voimakkaasti vuoden 2020 aikana.
”Sen jälkeen kehitys oli pitkään melko tasaista, vaikka kustannusten ja korkojen todella nopea nousu on varmastikin koetellut monen maatilan taloutta”, Aaltonen kuvaa.
”Nyt yksityisten elinkeinonharjoittajien ongelmaluottojen määrä on taas kuitenkin hieman kasvanut viimeisten kuukausien aikana.”
Yritysmuotoisilla maatiloilla oli tämän vuoden maaliskuussa yhteensä lainaa 1,4 miljardia euroa, josta 4,6 prosenttia eli 64 miljoonaa euroa oli hoitamatonta.
”Hoitamaton laina tarkoittaa käytännössä sitä, että pankki ei ole saanut sovittua maksueräänsä 90 päivässä tai sillä on syytä olettaa, ettei velallinen pysty suoriutumaan maksuistaan.”
Ongelmaluottoja, joista Aaltonen puhuu roskalainojen sijasta, oli viime vuonna noin 240 yritysmuotoisella maatilalla. Kyseessä on pitkään erääntyneinä olleita lainoja.
”Yrityspuolella kotieläintuotanto korostuu selvästi hoitamattomissa lainoissa, sillä ne vastasivat noin 80 prosenttia kaikista ongelmaluotoista.”
Velallisia yritysmaatiloja oli Suomen Pankin tilastoissa 2 080 kappaletta, ja niillä oli keskimäärin velkaa maaliskuussa 570 000 euroa velallista kohti.
Yksityisten elinkeinonharjoittajien keskuudessa maatilojen kokonaislainakanta oli maaliskuussa vajaat 3,1 miljardia, joista jopa 7,6 prosenttia eli noin 230 miljoonaa euroa oli hoitamattomia.
”Yksityiset elinkeinonharjoittajat lasketaan tilastoissa kotitalouksiin ja niistä ei ole saatavilla velallisten maatilojen lukumäärää. Toisessa vaiheessa yksityisten elinkeinonharjoittajien ammatinharjoittamiseen otetut lainat tuodaan myös positiiviseen luottorekisteriin”, Aaltonen vastaa kysyttäessä ongelmaisten tilojen määrää.
”Yritysmuotoisten maatilojen osuus lainoista on kasvanut merkittävästi viime vuosina.”
Hänestä maatalouden yritysmuotomuutos näkyy vahvasti tilastoista. Yksityiseen maatalousyrittämiseen myönnettyjen lainojen määrä on vähentynyt ja yhtiömuotoisen maatalouden lainakanta on samalla kasvanut.
Vaikka yritysmuotoisia tiloja on selvästi vähemmän, nostivat ne alkuvuodesta 2024 yli 40 prosenttia maatalouden uusista lainoista.
”Yritysmuotoisten maatilojen osuus lainoista on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Samalla vuoden 2020 jälkeen ongelmalainojen määrä on yrityksillä kasvanut vain hienoisesti.”
”Asuntolainoissa vastaava luku on vain 1,6 prosenttia.”
Maatilojen lainahaasteiden sisäistämiseksi Aaltonen tarjoaa vertailua muihin lainatyyppeihin.
”Maatalouden yksityisten elinkeinonharjoittajien ammatinharjoittamiseen otetuista lainoista yli 7 prosenttia suhteessa lainakantaan oli ongelmalainoja. Asuntolainoissa vastaava luku on vain 1,6 prosenttia. Myöskään pankkien myöntämissä vakuudettomissa kulutusluotoissa ongelmalainojen osuus ei nouse samalle tasolle, vaan on noin 6 prosenttia”, hän vertaa.
Yrityspuolellakaan maatilat eivät erotu edukseen.
” Maaliskuussa 2024 pankkien yrityslainakannasta yhteensä noin kaksi prosenttia oli hoitamattomia lainoja, kun yritysmaatiloilla oli sen 4,6 prosenttia. Yleisesti lainojen hoitamattomuus antaa indikaatiota, että toimialalla on ongelmia.”
”Maaliskuussa yritysmaatilojen uusien pankkilainojen keskikorko oli 5,9 prosenttia ja elinkeinonharjoittajien 6,1 prosenttia.”
Pankit kirjaavat Aaltosen mukaan myös erikseen arvonalentumistappioita, jotka ovat vähennetty hoitamattomasta lainakannasta, eli hoitamaton lainakanta on nettomääräinen.
”Viimeisen vuoden aikana yritysmaatilojen lainoista kirjattiin noin 8 miljoonaa ja elinkeinonharjoittajien lainoista noin 11 miljoonaa euroa arvonalentumisia ja luottotappioita.”
Aaltonen sanoo maatilalainojen olevan yleensä euribor–sidonnaisia.
”Maaliskuussa yritysmaatilojen uusien pankkilainojen keskikorko oli 5,9 prosenttia ja elinkeinonharjoittajien 6,1 prosenttia. Maatalousyritysten keskimarginaali oli noin kaksi prosenttia”, Aaltonen mainitsee.
- Osaston luetuimmat
