Rannat valtaavan järviruo'on niittoa halutaan helpottaa
Luvan saaminen laajoihin niittohankkeisiin on työlästä, vaikka niitto palvelee niin taloutta kuin ympäristöäkin.Tilaajalle
Ruovikoiden avaaminen lisää rantojen virkistyskäytön mahdollisuuksia ja tuo takaisin perinnemaisemia. Kuva: Kari SalonenAsiantuntijat ehdottavat vesilakiin ja sen tulkintaan muutoksia, joilla helpotettaisiin järviruo'on niittoja. Teollisen mittakaavan niitot palvelisivat taloudellisia ja ympäristönsuojelullisia tarpeita.
Baltic Reed -hankeen politiikkasuosituksen mukaan järviruo’on niitto on tarpeen ranta-alueiden ennallistamiseksi ja monimuotoisuuden lisäämiseksi. Rantojen avaaminen luo elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille, kuten kahlaajalinnuille.
Monivuotinen järviruoko on vallannut alaa Itämeren rehevöitymisen ja ranta-alueiden laidunnuksen vähenemisen takia.
Järviruo'olle olisi kysyntää monien tuotteiden raaka-aineena, kuten kattomateriaalina, huussikarikkeena, rehuna ja maanparannusaineena.
Politiikkasuosituksen mukaan niitot on jatkossakin suunniteltava ja suoritettava tarkasti ympäristövaikutukset huomioiden. Luonnon monimuotoisuuden kannalta paras ratkaisu on mosaiikkimainen ruovikko, jossa eläimille jää pesimä- ja piilopaikkoja.
Niittoja helpotettaisiin sujuvoittamalla lupaprosessia ja vesilaissa vaadittujen käyttöoikeuksien järjestämistä. Nyt niittohankkeita hankaloittaa suostumuksen pyytäminen vesialueiden omistajilta, joita voi olla vesiosakaskunnissa satoja.
Lisäksi luonnontarpeiden selvitys viranomaisilta kestää usein kauan. Tulkinnat niittojen sopivista ajankohdista, lupatarpeista ja vesialueen määrityksestä voivat vaihdella eri alueilla.
Baltic Reed-hanke pyrkii parantamaan Itämeren tilaa edistämällä järviruo’on arvoketjuja aina niiton suunnittelusta ruo’on jatkokäyttöön. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat John Nurmisen säätiö, Varsinais-Suomen ely-keskus, Ammattikorkeakoulu Arcada, Ahvenanmaan maakuntahallitus, Itä-Götanmaan lääninhallitus sekä Race for the Baltic.
- Osaston luetuimmat
