Turku aikoo saavuttaa hiilineutraaliuden nopeiten Suomen suurista, yli 200 000 asukkaan kaupungeista. Kuvassa SUP-lautailua Aurajoella kesällä 2024. Kuva: Tuomo Kesäläinen
Helsinki etenee hiilineutraaliksi suurista kaupungeista hitaimmin ‒ tämä kasvukeskus kiilaa kärkeen
Helsingissä on hiljattain tiukennettu tavoitetta siten, ettei päästöjä kompensoida ostamalla päästöhyvityksiä.Tilaajalle
Helsingissä hiilineutraaliutta tavoitellaan huomattavasti verkkaisemmalla aikataululla kuin esimerkiksi Espoossa, Tampereella ja Turussa. Kuva: Lari Lievonen, Jaana Kankaanpää, Kari Salonen, koonnut: Aatu JaakkolaSuomen suurten, eli yli 200 000 asukkaan kaupunkien hiilineutraaliustavoitteet etenevät eri tahtiin. Pääkaupunki ja väkirikkain kaupunki Helsinki tavoittelee täyttä hiilineutraaliutta vuonna 2040.
”Helsingin tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 85 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tämä tavoite on määritelty uudessa, vuoden 2025 syksyllä hyväksytyssä kaupunkistrategiassa. Aiempi tavoite oli 80 prosentin vähennys”, Helsingin kaupungin ilmastojohtaja Hanna Wesslin kertoo.
Helsingin naapurikaupungissa Espoossa täyttä hiilineutraaliutta tavoitellaan peräti kymmenen vuotta aikaisemmin.
”Espoon tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Kaupunki on onnistunut kääntämään alueella syntyvät ilmastopäästöt laskuun väestömäärän kasvusta huolimatta”, Espoon kaupungin ilmastotyön kehittämispäällikkö Karoliina Isoaho toteaa.
”Espoon päästöt ovat laskeneet kolmanneksella vuodesta 1990 samaan aikaan, kun kaupungin väestö on kasvanut 150 000 asukkaalla.”
”Espoon päästöt ovat laskeneet kolmanneksella vuodesta 1990 samaan aikaan, kun kaupungin väestö on kasvanut 150 000 asukkaalla.”
Suomen kolmanneksi suurin kaupunki Tampere tavoittelee Espoon tavoin hiilineutraaliutta jo vuonna 2030.
”Tampereen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 80 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna ja loput 20 prosenttia kompensoidaan”, Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpäällikkö (vs.) Tiina Leinonen sanoo.
Turku nokittaa Espoota ja Tamperettakin vuodella. Entinen pääkaupunki haluaa nimittäin olla hiilineutraali jo 2029.
”Vuodelle 2021 asetettu välitavoite päästöjen puolittamiseksi vuoden 1990 tasosta saavutettiin etuajassa 2020. Sen jälkeen päästöt ovat vähentyneet suunnitelman mukaisesti kohti 2025 välitavoitetta, eli 75 prosentin päästövähennystä vuoden 1990 tasosta”, Turun kaupungin erityisasiantuntija Miika Meretoja toteaa.
Hiilineutraalius
Hiilineutraalius tarkoittaa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä nollaan tai tasapainottamista.
Hiilineutraalius voidaan saavuttaa joko siirtymällä täysin hiilipäästöttömään tekniikkaan tai tasapainottamalla toiminnan hiilipäästöt sitomalla ilmakehästä päästöjä vastaava määrä hiiltä.
Koska täydellinen hiilipäästöttömyys on käytännössä usein vaikea tai mahdoton saavuttaa, hiilineutraaleiksi itseään kutsuvat yritykset ja yhteisöt käyttävät yleensä päästökompensaatiota, eli pyrkivät kumoamaan aiheuttamansa päästöt rahoittamalla vastaavan määrän päästövähennyksiä toisaalla.
Oulussa hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2035.
”Oulussa hiilineutraalisuus on määritelty siten, että päästöt ovat vähentyneet vähintään 80 prosenttia vertailuvuodesta 1990 ja loput päästöt hyvitetään”, Oulun kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Jonna Hakala avaa.
Vantaa tähtää hiilineutraaliuteen pääosin vuoteen 2030 mennessä, mutta kaukolämmön päästöjen osalta vuoteen 2035 mennessä.
”Kaupunki on linjannut, että kompensoinnin sijaan resurssit suunnataan suoriin päästövähennyksiin, mikä on vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta perustellumpaa.”
Pääkaupungissa hiilineutraalisuustavoitteet ovat siis suurista kaupungeista hitaimmalla uralla. Toisaalta Helsingissä on hiljattain tiukennettu tavoitetta siten, ettei päästöjä kompensoida ostamalla päästöhyvityksiä.
”Kaupunki on linjannut, että kompensoinnin sijaan resurssit suunnataan suoriin päästövähennyksiin, mikä on vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta perustellumpaa. Painopiste on siis entistä vahvemmin todellisissa päästövähennyksissä”, Hanna Wesslin summaa.
Helsingissä on myös onnistuttu viime vuosina vähentämään päästöjä huomattavan paljon.
”2024 päästöt vähenivät edellisvuodesta 18 prosenttia ja olivat 67 prosenttia vuotta 1990 pienemmät. ”
Vuonna 2024 merkittävin syy päästöjen vähenemiseen oli kivihiilen polton lopettaminen Hanasaaren voimalassa keväällä 2023.
”Salmisaaren voimalan sulkemisen jälkeen keväällä 2025 kivihiilen käyttö päättyi kokonaan. Liikenne nousi tällöin Helsingin suurimmaksi päästölähteeksi”, Wesslin kertoo.
Oulussa hiilineutraalisuustavoite on asetettu vuoteen 2035. Kuva: Jaana KankaanpääSuurten kaupunkien keinot pyrkiä hiilineutraaliuteen poikkeavat nekin jonkin verran toisistaan.
Helsingissä joukkoliikenteen houkuttelevuutta parannetaan, jotta siirtymä pois henkilöautoilusta nopeutuu. Kumipyöräliikenteen sähköistymistä vauhditetaan rakentamalla latausinfrastruktuuria yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Satamissa tarjotaan maasähköä aluksille ja luodaan edellytyksiä meriliikenteen sähköistymiselle.
”Helsinki tekee tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa vihreän siirtymän edistämiseksi, ja yhteistyö on keskeinen keino fossiilisista irtautumisessa”, Wesslin kommentoi.
Espoo on tehnyt Fortumin kanssa pitkäjänteistä yhteistyötä kaukolämmön päästöjen vähentämiseksi. Kaupunki on myös tiiviissä yhteistyössä Aalto-yliopiston, VTT:n ja useiden Espoossa toimivien yritysten kanssa, jotka kehittävät ratkaisuja ilmastopäästöjen vähentämiseksi myös kaupungin rajojen ulkopuolella.
Tampere liittyi viime vuonna päästöttömien työmaiden Green deal -sopimukseen. Kaupunki tekee siirtymää kohti hiilineutraaliutta yhdessä yritysten ja Business Tampereen kanssa Tampereen seudun Ilmastokumppanuus-mallilla.
Espoo on tehnyt Fortumin kanssa pitkäjänteistä yhteistyötä kaukolämmön päästöjen vähentämiseksi.
Turussa sähköistyminen etenee nopeasti kaupungin hankkimissa palveluissa. Tampereen tavoin Turku on mukana päästöttömien työmaiden sopimuksessa. EU:n ilmastomissioon liittyvään Turun ilmastokaupunkisopimukseen on omilla sitoumuksillaan liittynyt noin 50 toimijaa.
Oulussa joukkoliikenteen päästöttömien kilometrien osuus oli 66 prosenttia. Päästöttömiin kilometreihin lasketaan mukaan sähkö, biokaasu ja biodiesel.
Vantaa on mukana päästöttömien työmaiden sopimuksessa. Lisäksi kaupungissa toimii klustereita eli yhteistyöverkostoja. Vantaan ruokaklusterityö tähtää muun muassa hävikkiruuan minimoimiseen ja ruokaviennin mahdollisuuksien kartoittamiseen. Logistiikkaklusteri keskittyy muun muassa lentorahdin kehittämiseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
