• Ilmastopaneeli: Hiilineutraaliustavoite on saavutettavissa – hakkuiden rajoittamisen määrä riippuu maankäytön muista toimista

    Suomen hiilineutraaliustavoite on perusteltu ja saavutettavissa, toteaa Suomen ilmastopaneeli.
    Se, miten paljon hakkuita pitää vähentää, riippuu maankäyttösektorin muista toimista.
    Se, miten paljon hakkuita pitää vähentää, riippuu maankäyttösektorin muista toimista. Kuva: Tommi Hakala
    Metsä|Metsäpolitiikka
    13.3.202504:00
    Anniina Jokinen

    Suomi on asettanut hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035. Se tarkoittaa, että tuohon vuosilukuun mennessä ilmastoa lämmittävät päästöt ja hiilinielut ovat yhtä suuria.

    Suomen ilmastopaneeli toteaa kannanotossaan, että tavoite on perusteltu ja edelleen saavutettavissa oleva. Osa esimerkiksi metsäalan järjestöistä on kritisoinut tavoitetta ja vaatinut muutoksia siihen, koska tavoite on vaikea saavuttaa.

    Lisää aiheesta
    • Puuston kasvu on vähentynyt Suomessa.

      Metsäpolitiikka | Ilmastolakia on metsäalan järjestöjen mielestä muutettava: ”Metsän kasvuun pitää panostaa”

      Tilaajalle

    ”Metsien muuttuminen nielusta päästölähteeksi vaikeuttaa kiistatta Suomen ilmastolakiin kirjatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta ei tee siitä mahdotonta”, ilmastopaneelin kannanotossa todetaan.

    Ilmastopaneeli laatii parhaillaan arviota siitä, millaisilla keinoilla hiilineutraalius voidaan saavuttaa.

    Fossiiliset ja prosessiperäiset päästöt ovat vähentyneet lähes hiilineutraaliustavoitteen edellyttämällä tahdilla. Niiden odotetaan vähenevän päästökauppasektorilla jopa ennakoitua nopeammin vuoteen 2035 mennessä.

    Soiden ojittamisesta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä.
    Soiden ojittamisesta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä. Kuva: Kai Tirkkonen

    Samaan aikaan metsien hiilinielu on heikentynyt, joten Suomen vaikutus ilmastonmuutoksen etenemiseen ei ole pienentynyt.

    Luonnonvarakeskuksen tuoreimman arvion mukaan suomen maankäyttösektorin päästöt olivat 12 miljoonaa tonnia vuonna 2023. EU:n maankäyttösektorin hiilinieluasetuksen eli lulucf:n mukaan Suomen maankäyttösektorin tulisi vuoteen 2030 mennessä olla 3,8 miljoonan tonnin hiilinielu.

    Ilmastopaneelin mukaan se, miten paljon runkopuun hakkuita tulisi vähentää ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, riippuu muista maankäyttösektorin toimista.

    Päästöjä tulisi vähentää maankäyttösektorin muilla alueilla, etenkin turvepelloilla ja turpeenottoalueilla.

    Metsäkatoa tulisi vähentää ja puiden kasvua lisäävää metsänhoitoa edistää. Lisäksi runkopuun käyttöä energiantuotannossa pitäisi vähentää ja suunnata metsäteollisuuden materiaalinkäyttöä korkeamman lisäarvon tuotteisiin.

    EU:n ilmastopaneeli on arvioinut, että maankäyttösektorin hiilinielujen kustannus on 10–50 tonnia hiilidioksiditonnia kohden. Teknisillä hiilinieluilla kustannukset ovat noin 100–1 000 euroa.

    Lisää aiheesta
    • Yksi syy hiilinielujen romahtamiseen on puiden heikentynyt kasvu.

      Ilmastonmuutos | Metsät kääntyivät päästölähteeksi vuonna 2023 – puuston nielu ei kata maaperän päästöjä

    • Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Minna Helle toivoo Suomen pitävän kiinni kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta.

      Talous | Teknologiateollisuus tahtoo pitää kiinni tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2035 – ”iso käyntikortti maailmalla”

      Tilaajalle
    • Jo muutaman vuoden ajan on arvioitu, että Suomessa maankäyttösektori on kokonaisuutena päästölähde.

      Metsäpolitiikka | Vähennetäänkö hakkuita vai hiilinielutavoitteita? Hallitus yrittää pitää kiinni molemmista, vaikka yhtälö vaikuttaa mahdottomalta

      Tilaajalle
    • On selvää, ettei Suomi tule yltämään EU:n maakäyttösektorille määräämiin Lulucf-velvoitteisiin lähivuosina. Metsienhoidon painotuksia muuttamalla hiiltä alkaa sitoutua vasta vuosien viiveellä.

      Ympäristö | MMM:n virkamies pitää Suomen ilmastotavoitetta epärealistisena – hiilinielua yritetään elvyttää hoitamalla metsiä, mutta se ei riitä

      Tilaajalle
  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsänhoito | Tuskallinen yhtälö: Vihreä poliitikko peri metsää – haluaa sekä rahaa että monimuotoisuutta

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin