
Tuulivoimarakentamisen hyökyaalto on herättänyt ilmastoasiantuntija, tutkija Tero Mustosen, joka on perustanut ennallistamistöitä tekevän Lumimuutos-osuuskunnan.
”Olin 10 vuotta sitten tuulivoiman kannalla, mutta viimeisten viiden vuoden aikana olen joutunut korjaamaan ajatteluani, koska tuulivoimahankkeet etenevät kaikkialla voimakkaasti.”
Nykyisessä laajuudessaan tuulivoimabuumi on jättikokoinen maankäyttövalinta, jonka leviäminen näyttäytyy Mustoselle osin hallitsemattomana.
”Se on kuin uusi Klondike. Maata jaetaan joka päivä. Kuka maallikko pystyy seuraamaan 15 samanaikaisen ison teollisen hankkeen ympäristövaikutusarvioita ja kommentoimaan niitä? Kuka valvoo asukkaiden ja luonnon etua, kun alueita varataan?” tutkija kysyy ja jatkaa:
”Hyväksymmekö maiden maksimaalisen käytön tällä kertaa sähköntuotantoon vai valitsemmeko luonnon elpymisen?”
Uurastamisessa luontokadon pysäyttämiseksi ei ole mieltä, jos luontoarvoja samaan aikaan tuhotaan kiihtyvällä tahdilla.
”Kenelle se kaikki sähkö tuotetaan, kun on juuri saatu jättimäinen ydinvoimala pyörimään. Tarvitseeko Suomen tuottaa sähköä muualle asukkaiden ja luonnon kustannuksella?”, Mustonen haastaa pohtimaan.
”Luonto ei noudata kaavapäätöksiä.”
Lumimuutoksen Kärsämäellä ennallistama Hautaneva sijaitsee 500 metrin päässä isosta tuulivoimalasta.
”Palapeli on soviteltavissa yhteen, mutta toisaalta luonto ei noudata kaavapäätöksiä. Lajit ja ekosysteemien toimivuus vaativat alueiden kytkeytyneisyyttä, jota muun muassa kantaverkkoyhtiön maanlunastukset rikkovat”, Mustonen sanoo.
Parkanon Louhinevalla, jossa asustavat Suomen eteläisimmät riekot, ennallistetaan noin 90 hehtaarin alaa, joka on suojeltu valtion Helmi-ohjelmassa. Keskelle aluetta piti kuitenkin jättää yli 60 metrin levyinen kaista voimalinjavaraukselle, koska 10 kilometrin säteellä on suunnitteilla yli 10 samanaikaista tuulivoimahanketta.
Välillä ennallistaminen voittaa, kuten kävi vastikään Ranualla, jossa Lumimuutos nappasi 400 hehtaarin alueen tuulivoimayhtiön nenän edestä.