• Tutkija: Hallitsematon tuulivoimarakentaminen kilpailee ennallistamisen kanssa – soidensuojelualueen läpi vedettiin voimalinjavaraus

    ”Hyväksymmekö maiden maksimaalisen käytön tällä kertaa sähköntuotantoon vai valitsemmeko luonnon elpymisen?”, ennallistamisen asiantuntija Tero Mustonen kysyy.
    Tilaajalle
    Tuulivoimayhtiöt ovat kiinnostuneita myös turvemaista, joille suunnitellaan ennallistamistoimia. Kuva MT:n arkistosta.
    Tuulivoimayhtiöt ovat kiinnostuneita myös turvemaista, joille suunnitellaan ennallistamistoimia. Kuva MT:n arkistosta.  Kuva: Jarno Artika
    Uutiset|Ympäristö
    24.7.202406:00
    Katja Lamminen
    Tohmajärvi

    Tuulivoimarakentamisen hyökyaalto on herättänyt ilmastoasiantuntija, tutkija Tero Mustosen, joka on perustanut ennallistamistöitä tekevän Lumimuutos-osuuskunnan.

    ”Olin 10 vuotta sitten tuulivoiman kannalla, mutta viimeisten viiden vuoden aikana olen joutunut korjaamaan ajatteluani, koska tuulivoimahankkeet etenevät kaikkialla voimakkaasti.”

    Nykyisessä laajuudessaan tuulivoimabuumi on jättikokoinen maankäyttövalinta, jonka leviäminen näyttäytyy Mustoselle osin hallitsemattomana.

    ”Se on kuin uusi Klondike. Maata jaetaan joka päivä. Kuka maallikko pystyy seuraamaan 15 samanaikaisen ison teollisen hankkeen ympäristövaikutusarvioita ja kommentoimaan niitä? Kuka valvoo asukkaiden ja luonnon etua, kun alueita varataan?” tutkija kysyy ja jatkaa:

    ”Hyväksymmekö maiden maksimaalisen käytön tällä kertaa sähköntuotantoon vai valitsemmeko luonnon elpymisen?”

    Uurastamisessa luontokadon pysäyttämiseksi ei ole mieltä, jos luontoarvoja samaan aikaan tuhotaan kiihtyvällä tahdilla.

    ”Kenelle se kaikki sähkö tuotetaan, kun on juuri saatu jättimäinen ydinvoimala pyörimään. Tarvitseeko Suomen tuottaa sähköä muualle asukkaiden ja luonnon kustannuksella?”, Mustonen haastaa pohtimaan.

    ”Luonto ei noudata kaavapäätöksiä.”

    Lumimuutoksen Kärsämäellä ennallistama Hautaneva sijaitsee 500 metrin päässä isosta tuulivoimalasta.

    ”Palapeli on soviteltavissa yhteen, mutta toisaalta luonto ei noudata kaavapäätöksiä. Lajit ja ekosysteemien toimivuus vaativat alueiden kytkeytyneisyyttä, jota muun muassa kantaverkkoyhtiön maanlunastukset rikkovat”, Mustonen sanoo.

    Parkanon Louhinevalla, jossa asustavat Suomen eteläisimmät riekot, ennallistetaan noin 90 hehtaarin alaa, joka on suojeltu valtion Helmi-ohjelmassa. Keskelle aluetta piti kuitenkin jättää yli 60 metrin levyinen kaista voimalinjavaraukselle, koska 10 kilometrin säteellä on suunnitteilla yli 10 samanaikaista tuulivoimahanketta.

    Välillä ennallistaminen voittaa, kuten kävi vastikään Ranualla, jossa Lumimuutos nappasi 400 hehtaarin alueen tuulivoimayhtiön nenän edestä.

    Lisää aiheesta
    • Lumimuutos-osuuskunnan päämaja on Tohmajärvellä. Perustaja Tero Mustonen oli yksi YK:n ilmastopaneelin <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/IPCC" id="link"><strong id="strong">IPCC:n</strong></a> kuudennen seurantaraportin pääkirjoittajista. Seitsemännen raportin laatiminen ei ole vielä alkanut.

      Ympäristö | Yksityinen osuuskunta alkaa ennallistaa valtion maita ulkomaisella rahalla – ”Teemme korjaavia liikkeitä oikeisiin ongelmiin”

      Tilaajalle
    • Pahkajärven taakse Pielavedelle suunnitellaan tuulivoimaloita. Järven takana on vedenjakajaharju, johon tulisi 50 metriä leveä sähkönsiirtolinja. Ahti Bergistä (toinen vasemmalta) on yksityismetsänomistajien häikäilemätöntä hyväksikäyttöä vetää reitti harjua pitkin.

      Energia | Tuulivoimayhtiöt katsovat nyt sisämaahan – asukkaat pelkäävät, että tuulivoima ajaa loputkin ihmiset pois ja sudet pihoihin

      Tilaajalle
    • Tuulivoiman ja uusiutuvan energian hyväksyttävyys ei riipu vain valtion tai hallitusohjelman toimenpiteistä: tuulivoimayhtiöt, maakunnat ja kunnat sekä maanomistajat vaikuttavat osaltaan hyväksyttävyyteen, tuore selvitys kertoo.

      Energia | Onko Suomi Norjan tiellä? Tuulivoimaa rakennetaan sitä vauhtia, että paikallinen hyväksyttävyys on koetuksella

    • Tuulivoimayhdistys uskoo, että sähkön hintavaihtelut tasaantuisivat, jos Itä-Suomeen voitaisiin rakentaa merkittävästi enemmän tuulivoimaa.

      Energia | Tuulivoimayhdistys haluaa tuhat uutta voimalaa paitsioon jääneeseen Itä-Suomeen – Puolustusvoimat valmis ehkä vain noin kolmasosaan

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä