
Sotatekniikan uusimpiin sovelluksiin kuuluvat miehittämättömät lennokit, dronet. Niiden merkitys on korostunut Ukrainan sodassa.
Kansanedustaja, komentaja evp. Jarmo Lindberg (kok.) ei halua kommentoida yksityiskohtaisesti MT Livessä toimituspäällikkö Stina Haason kysymystä Suomen tarvitsemien lennokkien määristä tai määrärahoista.
”En lähde sitä kansanedustajan kommentoimaan, enkä entisenä komentajana puolustushallinnolle ohjeistamaan. Aika paljon se joka tapauksessa lienee.”
Puolustushallinto itse määrittää Lindbergin mukaan sen suhteessa uhkaan ja muihin materiaalihankintoihin. Valmistus lisääntynee joka tapauksessa Suomessa.
Voiko tarvittavien lennokkien määrä olla kymmenissä tuhansissa?, Haaso kysyy.
”Voi olla.”
Lindberg jakaa Ukrainan sodassa tutuiksi tulleet lennokit kahteen luokkaan: joko maavoimien kantamiin ”reppulennokkeihin” tai korkealla lentäviin Ilmavoimien käyttämiin lentokoneita muistuttaviin laitteisiin.
Hänen mukaansa on harhaluulo, että sodankäynti on muuttunut kokonaan miehittämättömien lennokkien taistelutantereeksi.
”Mikään yksittäinen järjestelmä ei ole hopealuoti. Ei panssarivaunu, tykki tai drone, vaan kaikkien niiden yhteiskäyttö.”
Paluuta sellaiseen sodankäyntiin, jossa lennokit eivät väijy sotilaan yllä taivaalla, ei silti hänen mukaansa ole.
”Kun katsoo Ukrainan sodan juoksuhautoja, ne näyttävät ensimmäisen maailmansodan kuvilta. Isompi lennokki voi lentää korkealla linjojen päällä, ja niiden välittämän kuvan perusteella pienempi lennokki voi iskeä.”
”Meillä on ollut miljoona miinaa, eli niillä on aikanaan ollut merkittävä rooli.”
Itä-Suomen turvallisuuden parantaminen on Lindbergin mukaan haasteellista, koska uhkaympäristö ja varautuminen muuttuvat.
”Ukrainan sodan yhteydessä on nähty, että Venäjä on täysin vastuuttomasti tuhonnut energiantuotantolaitoksia ja -yhteyksiä.”
”Viime päivinäkin on ammuttu suoraan kyliin ja kaupunkeihin jopa ballistisin ohjuksin ja rypälepommein. Voi kysyä, mikä merkitys sillä on muu kuin väestön terrorisointi.”
Noin 200 kilometrin raja-aidan valmistumista Lindberg pitää varsin mittavana lisäelementtinä itärajan vartiointiin, olkoonkin että se on vain osa 1 500 rajakilometristä.
Myös jalkaväkimiinojen ottaminen takaisin palvelukseen itärajalla on uudessa turvallisuustilanteessa varsin todennäköistä.
”Meillä on ollut miljoona miinaa, eli niillä on aikanaan ollut merkittävä rooli. Niitä on sittemmin korvattu eri järjestelmin.”
Komentaja, kenraali Janne Jaakkola on kertonut Venäjän alkaneen käyttää Ukrainassa massiivisesti jalkaväkimiinoja.
Miinoilla voidaan Lindgrenin mukaan estää tai hidastaa jalkaväen etenemistä itärajalla.
Yksinkertainen sakaramiina voidaan muuttaa älykkääksi, jos halutaan. Nykytekniikalla sakaramiina voidaan aktivoida tai deaktivoida sirujen avulla tarpeen mukaan.
Miinojen merkitys kasvaa, jos jalkaväki ei rintamalla pääse moottoriajoneuvoin raivatun miinakentän läpi. Joukkojen edistyminen hidastuu, koska miinat joudutaan raivaamaan ennen tätä.
”Ehkä voi sanoa, ettei Venäjän sanaan voi luottaa.”
Venäjän venkoilu tulitaukosopimuksen yhteydessä saa Lindgreniltä tuomion. Iskut Ukrainan energiasektori- ja siviilikohteisiin ovat jatkuneet.
”Haluaako Venäjä näin luoda parempaa neuvotteluasetelmaa tulitauko- ja rauhanneuvotteluihin? He painavat jatkuvasti päälle.”
Voiko Venäjän sanaan luottaa?
”Viittaan presidentti Stubbin sanomiseen äskettäin presidentti Trumpille, että Putinin sanaan ei voi luottaa. Ehkä voi sanoa, ettei Venäjän sanaan voi luottaa.”
”Toistaiseksi he eivät ole liikkuneet kohti tulitaukoa. Rintamalinja ei ole muuttunut eikä läpimurtoa ole nähty.”
Oppi turvallisuudesta on, että pitää varautua pitkälle tulevaisuuteen kaikkine käänteineen. Venäjä tuottaa aseita enemmän kuin koko Eurooppa yhteensä, Lindberg muistuttaa.
”Se on maraton, ei pikamatka. Jos jotakin kykyä ei näytetä tarvittavan, siitä ei hätiköiden pidä luopua.”
Jos tulee karuja käänteitä kuten Ukrainassa, silloin tulee valtava tuska ajaa asevelvollisuus, asevarastot ja puolustustuotanto kiireesti ylös.
”Varautumiset pitää olla mietittynä Venäjän rajamailla. Suomessa näin on tehty.”
Suomen lakiin perustuva huoltovarmuuden suunnittelu ja toteutus on poikkeuksellista moneen muuhun maahan verrattuna.
”Kun ulkomaalaiselle mainitsee vähintään puolen vuoden polttoaine- ja voiteluainevarastosta sekä väestönsuojista, he ihmettelevät: eihän se voi olla totta?”