

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) oli lokakuun lopussa MT:n haastattelussa toiveikas sen suhteen, että komissio tekee osana säädösten yksinkertaistamista Suomen kannalta myönteisiä korjauksia ympäristö- ja ilmastolakeihin.
Hiilinielujen tulkinnan suhteen toiveikkuus oli perusteltua. Samaa ei ilmeisesti voi sanoa ennallistamisasetuksesta.
Orpo vakuutti, että komissiossa ymmärretään ennallistamisen aiheuttamat kohtuuttomat kustannukset Suomelle ja siksi korjausliikkeitä on lupa odottaa.

MT:n tietojen mukaan komissio on kuitenkin tuottamassa pettymyksen.
”Ennallistamisasetus ei ole prioriteetti, kun ympäristösäädöksiä yksinkertaistetaan”, kertoo eräs komissiolähde, jolla ei ole valtuuksia kommentoida asiaa omalla nimellään. Ennallistamisella pyritään lisäämään luonnon monimuotoisuutta ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.
MT:n tietojen mukaan komissio on tuottamassa Suomelle karvaan pettymyksen.
Komissio julkaisee ”ympäristöomnibusin” eli ympäristölakien yksinkertaistamisesityksen 3. joulukuuta.
”Ei siinä esityksessä ole lainkaan ennallistamisasetusta koskevia toimenpiteitä”, toinen esityksen nähnyt, niin ikään nimettömänä pysyttelevä komissiolähde huomauttaa.
Suomi ei ole ainoa jäsenmaa, jolle ennallistaminen aiheuttaa ongelmia.
Brysselin diplomaattilähteiden mukaan komission paketti ympäristösäädösten yksinkertaistamisesta ei muutenkaan vastaa odotuksia, mutta ”suurin pettymys on ennallistamisen sivuuttaminen”, eräs lähteistä muotoilee.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lykkäsi ympäristölakeihin kohdistuvan yksinkertaistamisesityksen julkaisua jo kerran. Perustelu oli se, ettei esitys ole riittävän kunnianhimoinen.
Jäsenmaista tulevan paineen vuoksi von der Leyen on puhunut yhä enemmän ei pelkästään säädösten yksinkertaistamisesta, vaan niiden purkamisesta. Ennallistamisasetusta vaatimus kunnianhimoisista toimenpiteistä ei siis näyttäisi koskevan.
Suomessa EU-komission edellyttämää kansallista ennallistamisohjelmaa tehdään parhaillaan ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteisprojektina. Ohjelman pitäisi olla valmis ensi vuoden elokuussa.
Mitään erityistä uutta tietoa toimenpiteiden, esimerkiksi tuotannossa olevien turvepeltojen vettämisen aiheuttamista kustannuksista ei vielä ole saatu.
Luonnonvarakeskus on arvioinut, että ennallistamisen kokonaislasku vuoteen 2050 mennessä olisi 13‒19 miljardia euroa.
Luonnonvarakeskus on arvioinut, että kaikkien erilaisiin luontotyyppeihin kohdistuvien ennallistamistoimenpiteiden kokonaislasku vuoteen 2050 mennessä liikkuisi 13‒19 miljardin euron haarukassa.
Toimenpiteitä on tehtävä 2–6 miljoonan hehtaarin alueella. Noin kolmannes eli noin 80 000 hehtaaria viljelijätukia saavista turvepelloista, joissa turvekerros on vähintään 40 senttiä, pitäisi käytännössä vettää.

Karkea keskimääräinen arvio vettämisen hehtaarikohtaisesta kustannuksesta on asiantuntijoiden mukaan tähänastisten kokemusten perusteella noin 3 000 euroa, mutta se voi paikoin nousta useita tuhansia euroja korkeammaksi.
Vaikka tiedot Brysselin ”normitalkoista” ovat vähemmän lupaavia, Orpon hallitus yrittää MT:n komissio- ja diplomaattilähteiden mukaan yhä vaikuttaa siihen, että Suomen ennallistamiskustannukset, jotka kansantuotteeseen suhteutettuna ovat unionin korkeimmat, saataisiin laskemaan.
Lähteet kertovat Suomen vaativan edelleen, että velvoite estää luontotyyppien tilan heikkeneminen koskisi vain ennallistamisen piiriin kuuluvia ja jo hyvässä tilassa olevia alueita. Myös muuten ennallistamisvelvoitteen piiriin kuuluvien luontotyyppien määrittelyyn halutaan saada lisää joustoja.
Toinen maa- ja metsätaloutta koskeva EU-säädös, jonka yksinkertaistamista tai mieluummin purkamista monissa jäsenmaissa odotetaan ja vaaditaan, on metsäkatoasetus.
Sen toimeenpanon aloittamista lykättiin vuoden 2024 lopussa vuodella soveltamiseen liittyvien käytännön haasteiden vuoksi.
Kaikille jäsenmaille ja EU-parlamentin ryhmille metsäkatoasetukseen tehdyt korjaukset eivät edelleenkään ole riittäviä.
Nyt komissio esittää, että lain soveltaminen käynnistettäisiin pääsääntöisesti ensi vuoden alussa. Osa pienemmistä toimijoista voi lykätä aloittamista korkeintaan puolella vuodella.
Tämän jouston lisäksi yritysten raportointitaakkaa on kevennetty.
Kaikille jäsenmaille ja EU-parlamentin ryhmille nämä korjaukset eivät kuitenkaan riitä.
Edelleen on mahdollista, että parlamentti ja jäsenmaiden muodostama neuvosto torjuvat komission viimeisen esityksen sekä vaativat lisää muutoksia ja lisää aikaa lain toimeenpanoon liittyvien käytännön ongelmien ratkaisemiseksi.