Orpon mukaan kaikkia EU:n metsälakeja tullaan nyt yksinkertaistamaan. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGES
Orpo MT:lle: Suomen ei tarvitse varautua kovaan hakkuiden vähentämiseen ‒ ”Se ei nyt näyttäisi olevan edessä.”
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan myös muihin metsälakeihin on odotettavissa helpotuksia.Bryssel
Petteri Orpon (kok.) mukaan EU-huippukokouksen päätöslauselmissa on hyviä uutisia Suomen metätaloudelle. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGESTuore EU-huippukokous tuotti Suomen pääministerille yhden selkeän pettymyksen: Venäjän jäädytetyistä varoista Ukrainalle kasattavaa lainaa ei saatu toivotulla voimalla eteenpäin. Ratkaisut siirrettiin joulukuun huippukokoukseen
Pettymystä kompensoi selvä suunnan muutos EU:n metsäpolitiikassa.
”Meidän kannaltamme ongelmalliseen metsien hiilinieluvajeeseen on nyt luvattu suhtautua entistä joustavammin ja realistisemmin”, Orpo hehkuttaa MT:lle kokouspäivän jälkeisenä aamuna brysseliläisen hotellin aulassa.
Varmemmaksi vakuudeksi hänellä on mukanaan kokouksen päätöslauselmat.
”Tässä se sanotaan ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen viittasi jo siihen jäsenmaille lähettämässään kirjeessä”, Orpo jatkaa.
Vajeiden vuoksi ei ole tarvetta turvautua merkittävään hakkuiden vähentämiseen.
Joustot ja realismi siinä, miten vajeita lasketaan ja mihin politiikkatoimiin ne johtavat, ovat hänen mukaansa hyviä uutinen suomalaiselle metsätaloudelle. Vajeiden vuoksi ei ole tarvetta turvautua merkittävään hakkuiden vähentämiseen.
”Se ei nyt näyttäisi olevan edessä”, Orpo vakuuttaa.
EU on asettanut maankäyttösektorin päästöjä ja hiilinieluja määrittelevässä lulucf-asetuksessa jäsenmaille tavoitteet. Suomi ei kuluvalla vuosikymmenellä niihin pääse.
Suomella on nyt vähemmän paineita puuttua hakkuumääriin hiilinieluvajeen vuoksi, vakuuttaa pääministeri Orpo. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGESHallitus on vedonnut komissioon, jotta laskennassa otettaisiin paremmin huomioon Venäjän puun tuonnin tyrehtyminen sekä ilmaston lämpenemisen aiheuttamat turvemaiden lisäpäästöt ja toisaalta puuston hitaampi kasvu. Se vähentäisi painetta puuttua nykyisiin hakkuumääriin.
Hallitus on vedonnut komissioon, jotta laskennassa otettaisiin paremmin huomioon Venäjän puun tuonnin tyrehtyminen
”Oleellista on myös se, että maankäyttösektorin vajetta ei siirretä hoidettavaksi esimerkiksi liikenteen ja asumisen päästöleikkauksilla. Se käy ilmi von der Leyenin kirjeestä.”, Orpo tähdentää.
EU-maat ovat viime kuukausina Saksan johdolla vaatineet komissiolta ja parlamentilta entistä tiukemmin EU-sääntelyn yksinkertaistamista ja tarvittaessa myös purkamista. Vaatimusta perustellaan sillä, että raskas sääntely ja byrokratia heikentää yritysten kilpailukykyä.
Raskas sääntely ja byrokratia heikentää yritysten kilpailukykyä.
Nimenomaan suurilta mailta tulevan paineen vuoksi komissio on viestittänyt, että huutoon vastataan. Suomelle tämä tarkoittaa Orpon mukaan hyvin keskeisesti nimenomaan metsätaloutta koskevien lakien, myös jo säädettyjen, yksinkertaistamista.
”Ennallistaminen on suhteessa kaikkein kalleinta nimenomaan Suomelle. Siksi myös ennallistamissäädöksiä pitää yksinkertaistaa, jotta kustannukset eivät nouse niin korkeiksi”, Orpo luettelee.
Ennallistaminen ei Petteri Orpon mukaan tule missään EU-maassa suhteessa niin kalliiksi kuin Suomessa. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGESYksi eniten närää herättävä metsälaki on jo kertaalleen hyväksytty ja lykätty metsäkatoasetus. Komissio oli lykkäämässä sen toimeenpanoa jälleen vuodella, mutta nyt tuoreimmassa esityksessä laki tulisi voimaan tietyin lievennyksin sittenkin ensi vuoden alussa.
Yksi eniten närää herättävä metsälaki on jo kertaalleen hyväksytty ja lykätty metsäkatoasetus.
Saksan hallitus on jo tyrmännyt lievennykset riittämättöminä.Yksi eniten närää herättävä metsälaki on jo kertaalleen hyväksytty ja lykätty metsäkatoasetus.
”Suomi on johdonmukaisesti samalla linjalla. Metsäkatoasetuksen yksinkertaistamista pitää edelleen jatkaa”, Orpo sanoo.
Hänen mukaansa komission signaloima realistisempi ja pragmaattisempi lähestymistapa ei tarkoita, että Suomi voisi jatkossa sivuuttaa metsien hiilinieluihin ja hakkuumääriin liittyvät haasteet.
”Nyt me voimme kuitenkin aina vedota näihin päätöslauselmiin, jos hiilinielujen arvioinnissa ei oteta realiteetteja ja epävarmuuksia huomioon”, Orpo erittelee.’
Orpo korostaa, ettei EU:n pidä tinkiä kunnianhimoisista päästötavoitteista. Kuva: Juha Roininen / EUP-IMAGESSuomi rahoittaa akatemiaprofessori Markku Kulmalan vetämää tutkimusprojektia hiilinielujen kattavasta mittaamisesta. Tällä hetkellä laskelmat hiilinieluista perustuvat mallinnuksiin, joista kiistellään ja joissa on kansallisia eroja.
”Jos tämä projekti onnistuu, sen pohjalta voidaan luoda kaikkien käyttämä eurooppalainen malli hiilinielujen seurantaan ja sitä voidaan hyödyntää myös päästökaupassa”, Orpo pohtii.
EU:n pitäisi 2040 mennessä leikata kasvihuonekaasupäästöjä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
Hänen mukaansa hallituksen ajama EU:n metsälakien yksinkertaistaminen ei tarkoita sitä, että Suomi olisi lipeämässä kunnianhimoisista päästötavoitteista.
”Niistä on pidettävä kiinni. Puolustin niitä myös huippukokouksessa, mutta realismi, joustot ja säädösten yksinkertaistaminen on saatava sisälle näihin tavoitteisiin.”
Jäsenmaiden ympäristöministerien on 4. marraskuuta tarkoitus naulata välitavoite, jonka mukaan EU leikkaa kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 1990 tasosta 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Kaikki jäsenmaat eivät edelleenkään ole valmiita sitoutumaan tähän.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
