EU-komissiolta luvassa täyskäännös: metsien valvonnan tehostamisesta luovutaan ja metsäkatoasetus saa kaatua

EU-komission linja metsäpolitiikka on muuttumassa odotettua enemmän. Keskeisten lakien puutteet on todettu niin huomattaviksi, ettei pelkkä korjaaminen auta.

MT:n tietojen mukaan ympäristökomissaari Jessika Roswall ei olisi enää tekemässä uutta esitystä metsien käytön valvontaa tehostavasta monitorointiasetuksesta. Komissiolähteistä kerrotaan Roswallin todenneen kabinettinsa jäsenille, että laista on päästävä eroon.

Ruotsalainen ympäristökomissaari Jessika Roswall ilmoitti viime viikolla, että EU:n metsäkatoasetuksen kanssa otetaan jälleen aikalisä. Kuva: Borut Zivulovic

Esitys metsien monitorointiasetuksesta kaatui viime viikolla selvin numeroin parlamentin ympäristö- ja maatalousvaliokunnissa. Jos tai kun komissiolta ei tule parannuksia, se menee hyvin todennäköisesti nurin myös EU-parlamentin täysistunnossa.

Monitorointiasetusta on arvosteltu sekä jäsenmaissa että parlamentissa.

Metsistä kerätään jo nyt kattavasti yksityiskohtaista tietoa. Arvostelijat korostavat, että EU:n oma järjestelmä kasvattaisi byrokratiataakkaa, ei toisi lisäarvoa metsien suojeluun eikä metsätalouteen ja rikkoisi myös yksityisten metsänomistajien omaisuuden suojaa.

EU-komissio on nostamassa kädet pystyyn myös kiistellyn metsäkatoasetuksen kanssa.

Ympäristökomissaari Roswall ilmoitti viime viikolla, että lain toimeenpanon aloittamista on lykättävä jo toistamiseen vuodella. Nyt tähtäin on vuoden 2027 alussa.

Asetuksella on tarkoitus estää metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden, muiden muassa puun ja naudanlihan tuonti EU-alueelle. Yritysten pitää raportoida tarkasti tuotannon metsäkatovaikutuksista. Raportointivelvoite koskee myös EU-maita, joissa metsäkatoriskiä ei ole.

Roswallin mukaan lykkäys tarvitaan, koska tietojärjestelmät eivät pysty käsittelemään asetuksen tuomaa raporttitulvaa. Todellisuudessa keskeiset kauppakumppanit, erityisesti USA sekä viimeisimpinä Intia ja Indonesia painostivat komission perääntymään. Kaksi eri komissiolähdettä on myöntänyt MT:lle että tämä ulkoinen paine oli keskeisin syy.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja USA:n presidentti Donald Trump löivät elokuun lopussa kättä päälle kauppasopimuksesta, johon kirjattiin Yhdysvaltain varaukset EU:n metsäkatoasetuksesta. Kuva: EU comission

Samojen lähteiden mukaan nykyinen komissio haluaa myös osoittaa keskittyvänsä ympäristön- ja ilmastonsuojelua enemmän eurooppalaisten yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten kilpailukyvyn parantamiseen.

Roswallin lausunnoista oli luettavissa, että pelkkä lykkäys tuskin riittää. Myös asetuksen sisältöön vaaditaan muutoksia. Samaan aikaan komission ympäristöpääosaston asiantuntijat ovat varoittaneet, että valvonnan keventäminen pudottaa pohjan kolmansien maiden metsäkadon torjumiselta.

Jäsenmaiden diplomaattilähteet tulkitsevat tilannetta nyt niin, että hyvissä ajoin tehdyllä lykkäysesityksellä komissio on tietoisesti avaamassa parlamentille mahdollisuuden kaataa metsäkatoasetus.

Lakiin kriittisesti suhtautuvien komissiolähteiden mukaan ”tulkinta ei välttämättä ole väärä”. Komission tiedotuslinja estää virkamiehiä kommentoimasta lainsäädäntöön liittyviä asioita omilla nimillään.

Parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeistolainen EPP yritti jo edellisen lykkäysesityksen yhteydessä kaataa asetuksen. Silloin aikaa oli vähän ja käsittely hoidettiin nopeutetulla menettelyllä. Iso osa edustajista halusi ennen muuta varmistaa, että lykkäys toteutuu.

Nyt aikaa on enemmän ja siksi on todennäköisempää, että asetuksen kaatamiseen tarvittava enemmistö saadaan kasaan. Moni asia viittaa siihen, että myös teollisuuden kilpailukykyä korostavalle komissiolle, se olisi huonoista vaihtoehdoista vähiten huono.

Osalle eurooppalaisista suuryrityksistä, esimerkiksi suomalaisille metsäkonserneille, asetuksen kaatuminen olisi myrkkyä. Yhtiöt ovat investoineet metsäkatoraportoinnin hoitamiseen ja tuotantoketjujen vastuullisuuden varmistamiseen. Niille jo pelkkä pykälien toimeenpanon lykkääminen jälleen on huono uutinen.

Toisin kuin sahateollisuus, suuret suomalaiset metsäkonsernit vastustavat metsäkatoasetuksen toimeenpanon lykkäämistä. Kuva: Marita Waenerberg

Jos sekä metsävalvontaa lisäävästä monitorointiasetuksesta että metsäkatoasetuksesta luovutaan kokonaan, Brysselissä kysytään, miten käy muille vihreän siirtymän ohjelman metsälaeille.

Esimerkiksi maankäyttösektorin hiilinieluja määrittelevän lulucf-asetuksen velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa jo nyt muiden muassa Suomelle huomattavia vaikeuksia.

Neuvottelut nieluihin liittyvistä joustoista, ja niiden vaikutuksista EU:n ilmastotavoitteisiin ovat käynnissä. Metsätalousmaat ovat edellyttäneet, että säädöksissä on otettava paremmin huomioon metsien kasvuun ja talouskäyttöön liittyvät epävarmuudet.