Datakeskuksia on pääsiassa kahdenlaisia: tekoälyä (AI) pyörittäviä ja perinteiseen datan käsittelyyn sekä laskentaan keskittyneitä.
Lisäksi on vielä näiden kahden yhdistelmiä, kuten Googlen datakeskukset Haminassa.
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professorin Jussi Kangasharjun mukaan tekoälyä pyörittävät keskukset kuluttavat todennäköisesti enemmän sähköä, sillä niissä on mahdollisesti enemmän tietokoneita, joiden sähkönkulutus on suurempaa verrattuna perinteisissä datakeskuksissa käytettäviin tietokoneisiin.
Tekoälydatakeskuksissa voi olla myös merkittävästi vähemmän tietokoneita kuin perinteisessä keskuksessa, jolloin rakennuksen fyysinen koko voi olla pienempi. Näin myös kuntien saamat kiinteistöverot voivat olla pienempiä.
Kangasharjun mukaan Suomessa on tällä hetkellä vain muutama puhtaasti tekoälydatakeskus, mutta niiden osuus datakeskusten sähkönkulutuksesta olisi noin 20 ‒ 30 prosenttia.
Ainakin Nebiuksen datakeskukset ovat tekoälyyn keskittyviä. Yhtiöllä on tehdas Mäntsälässä ja seuraava on rakenteilla Lappeenrantaan.
”Tulevaisuuden ennusteissa AI-keskusten osuus ICT-alan sähkönkulutuksesta on mahdollisesti nousemassa lähemmäs 50 prosenttia osuutta, mikä vastaisi myös Kansainvälisen Energiajärjestön (IEA) ennusteita ICT-alan sähkönkulutuksen jakautumisesta globaalisti”, Kangasharju kertoo.