Presidentti Sauli Niinistö (oikealla) isännöi kesällä 2018 silloisen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin välistä huippukokousta. Kuva: Martti Kainulainen
Suomen Washingtonin-suurlähettiläs Mikko Hautala kertoo, miksi hän piti yhteyttä Donald Trumpiin – syy liittyy Suomen Nato-jäsenyysneuvotteluihin
Suurvallat hyvin tunteva diplomaatti kehottaa Suomea keskittymään oman puolustuksen vahvistamiseen Yhdysvaltain vaalituloksesta riippumatta.
Suomen Washingtonin-suurlähettiläs Mikko Hautalan mielestä Euroopan ja myös Suomen kannattaa keskittyä oman puolustuksen vahvistamiseen riippumatta siitä, mikä on Yhdysvaltain presidentinvaalien tulos. Kuvassa Hautala puhuu vieraille Washingtonin suurlähetystön itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Kuva: Otto MattilaSuomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala nousi joulukuun alkupuolella otsikoihin, kun New York Times kertoi suomalaisdiplomaatin ja uudelleen presidentiksi pyrkivän Donald Trumpin välisestä yhteydenpidosta.
Lehti liitti Hautalan ja Trumpin keskustelut eurooppalaisten pelkoon siitä, että arvaamaton kiinteistömiljardööri irrottaisi toisella presidenttikaudellaan Yhdysvallat Natosta.
Todellisuudessa kyse oli siitä, että Suomi pyrki Hautalan johdolla varmistamaan, ettei Trump käänny vastustamaan Suomen Nato-jäsenyyttä.
”Meillä oli perusteltu huoli siitä, että hän voisi tehdä Suomen jäsenyydestä sisäpoliittisen kiistakapulan. Kaikki yhteydenotot tapahtuivat, kun meidän jäsenyysprosessimme oli vielä käynnissä”, Hautala alleviivaa MT:n haastattelussa.
Hautalan mukaan käydyissä keskusteluissa Trump suhtautui Suomeen myönteisesti.
”Hänelle sillä tuntui olevan merkitystä, että olemme hoitaneet velvoitteemme ja voimme tuottaa lisäarvoa yhteiseen pöytään.”
Suomen Washingtonin suurlähettilään mielestä on hyvin epätodennäköistä, että USA hylkäisi vaalien jälkeen Naton ja vetäytyisi Euroopasta. Näin siitäkin huolimatta, vaikka kukaan ei vielä voi varmasti tietää, onko Trump mahdollisella toisella presidenttikaudellaan Nato-kriittinen vai Nato-vastainen.
Diplomaatit ovat virkansa puolesta varovaisia arvioidessaan asemamaiden vaalituloksia etukäteen. Hautala korostaa, että talous ja Yhdysvaltain etelärajan kaaos ovat ratkaisevia tekijöitä ensi syksynä.
”Amerikkalainen äänestäjä katsoo asioita kukkaronsa kautta. Mielipidemittaajien mukaan aika monella on sellainen tunne, että henkilökohtainen talous oli paremmassa kunnossa edellisen presidentin aikana”, Hautala analysoi.
Kukaan ei vielä voi varmasti tietää, onko Trump mahdollisella toisella presidenttikaudellaan Nato-kriittinen vai Nato-vastainen.
Eli jos vastakkain ovat tälläkin kertaa Joe Biden istuvana demokraattipresidenttinä ja Donald Trump republikaanien ehdokkaana, viimeksi mainittu on vahvoilla.
Euroopassa Trumpin mahdollinen voitto on jo ehditty leimata katastrofiksi, jolla on kauaskantoisia geopoliittisia seurauksia.
”Minä välttäisin näitä Yhdysvaltain vaalitulokseen liittyviä tuomiopäivän julistuksia. Keskittyisin Euroopassa oman puolustuksen ja puolustusteollisuuden ylös ajamiseen”, Hautala korostaa
”Kyllä täällä toisaalta myös ymmärretään entistä paremmin, että Yhdysvallat tarvitsee Natoa ja Eurooppaa. Jos lähdetään vakavasti kilpailemaan Kiinan kanssa siihen on oltava hyvin laaja koko läntisen arvoyhteisön tuki”, Hautala jatkaa rauhoittelua.
Venäjän laitonta hyökkäystä torjuvan Ukrainan taloudellinen ja sotilaallinen tukeminen on yhdistänyt Yhdysvaltoja ja Eurooppaa. Nyt USA:n tuki näyttäisi kuitenkin hiipuvan. Yhdysvaltain kongressi torjui Bidenin esittämän 60 miljardin Ukraina-tukipaketin.
Syyt olivat sisäpoliittisia. Edustajainhuoneen ja senaatin republikaanit vaativat Bidenia tekemään enemmän, jotta kaaos Meksikon vastaisella rajalla saataisiin hallintaan.
Mikko Hautala uskoo, että päätös Ukrainalle myönnettävästä mittavasta lisätuesta kuitenkin tehdään Washingtonissa alkuvuodesta.
”Sillä mennään yli vaalien. Ylipäätään on todennäköistä, että kohtuullisen vakaalla linjalla jatketaan, vaikka republikaanien keskuudessa käydään kovaa keskustelua Ukrainan tukemisesta.”
”Se, että Yhdysvallat ei pystyisi tekemään tukipäätöstä, olisi raskas isku maan kansainväliselle uskottavuudelle. Ja sillä taas olisi kauaskantoisia seurauksia ei pelkästään Euroopassa, vaan myös Aasiassa”, hän jatkaa.
Euroopassa Trumpin mahdollinen voitto on jo ehditty leimata katastrofiksi
Hautala nimitettiin Suomen Washingtonin suurlähettilääksi vuonna 2020. Sitä ennen, vuosina 2016-2020, hän toimi suurlähettiläänä Moskovassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön entisellä avustajalla on tästä syystä poikkeuksellisen tarkka käsitys sekä USA:n että Venäjän ajankohtaisesta tilanteesta.
Hautala ei jaksa uskoa, että Ukrainan sodassa nähtäisiin lähiaikoina nopea sotilaallinen käänne. Hänen mukaansa ratkaisevaa on, mitä Yhdysvalloissa ja Euroopassa päätetään Ukrainan tukemisesta.
”En näe, että Venäjällä olisi pariin vuoteen mitään akuuttia taloudellista hätää, joka pakottaisi muuttamaan nykyistä linjaa merkittävästi. Siksi länsi ei voi nyt luovuttaa.”
Kongressia Ukraina-tukien taakse taivutteleva Biden totesi hiljattain, että jos Venäjää ei pysäytetä Ukrainassa se pitää pysäyttää jossain muualla. Eli Yhdysvaltain nykyinen hallinto lähtee siitä, että presidentti Vladimir Putinin valloitushalut eivät pysähdy Ukrainaan.
Hautalan mukaan tämä tilannearvio kannattaa ottaa tosissaan sekä Suomessa että koko Euroopassa.
”Suomessa on tavallaan kaksi ääripäätä. Toiset vetäisivät kypärän hihnaa kireälle jo nyt. Toiset taas korostavat, että kun olemme Natossa, se toimii kuin junan vessa. Kaikki on hyvin eikä mitään erityistä tarvita.”
”Minusta kannattaisi keskittyä oman kansallisen puolustuksen ja turvallisuuden rakentamiseen sen sijaan, että mietitään liikaa näitä Naton sitoumuksia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että niiden toimivuutta olisi syytä epäillä”, Hautala jatkaa.
Hän ottaisi turvallisuuspolitiikassa mallia hyvästä maatalon isännästä, joka ei laita kaikkea yhden kortin varaan.
”Ei kannata mennä paniikkiin, jos kesän sää näyttää huonolta. Kannattaa katsoa, mitä asioita voi kehittää ja parantaa säästä huolimatta.”
MIKKO HAUTALA
Syntyi vuonna 1972 Seinäjoella. Hän on suorittanut sekä valtiotieteiden että filosifian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa.
Ura diplomaattina alkoi 1998 Kiovassa. Vuosina 2012–2016 hän toimi presidentti Sauli Niinistön ulkopoliittisena neuvonantaja. Sen jälkeen hän siirtyi suurlähettilääksi Moskovaan ja jatkoi siitä vuonna 2020 suoraan Washingtoniin.
Hautalaa pidetään yleisesti erinomaisena Venäjä-tuntijana ja yhtenä Niinistön ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisenä arkkitehtinä. Hänen nimensä on vilahdellut myös presidenttispekulaatioissa.
Hautalan perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta.
- Osaston luetuimmat
