Toimitusjohtaja Joel Jokelainen ja yrittäjä Anne Jokelainen laulavat usein asiakkaille ja asiakkaiden kanssa. Leena Kärkkäinen asuu hoitokodissa toista vuotta. Kuva: Petteri KivimäkiSonkajärviLeena Kärkkäinen viihtyy hoivakodissaan: ”On puheensorinaa ja ystäviä ollaan keskenämme”
Kyseessä on asukkailleen elämän viimeinen asuinpaikka. Keskimäärin hoidossa ollaan noin kaksi vuotta.TilaajallePerheyritys Rebekan hoitokoti oy pyörittää Iisalmessa ja Sonkajärvellä ikäihmisten ja muistisairaiden ympärivuorokautisia hoivakoteja.
”Tämä Koirakosken yksikkö on nykypäivän mittapuulla pieni kodinomainen hoitokoti”, toimitusjohtaja Joel Jokelainen sanoo.
Rebekan hoitokodin toimintaperiaate perustuu yhteisöllisen hoivan malliin.
”Uusille työntekijöillemme ohjeistetaan aina, että perushoidon on oltava hyvällä tasolla. Se pitää sisällään terveydenhoidon, ravitsemuksen ja puhtaan hygienian. Mutta sen lisäksi täytyy olla sitä elämää”, Jokelainen korostaa.
Jokelainen korostaa, että yhdessä tekeminen ja rutiinit ovat merkityksellisiä muistisairaiden vanhusten arjessa.
”Muisti voi olla niin heikko, ettei ihminen hahmota ruokailutilannetta. Mutta kun meillä syödään yhdessä, niin vastapäätä istuvan ruokailua seuratessa muistuu itsellekin usein mieleen, miten lusikkaa käytetään.”
”Huolehdimme asukkaiden vaatteista ja ravitsemuksesta. Mutta sen lisäksi täytyy olla sitä elämää.”
Rebekan hoitokodin asukkaille järjestetään vaihtelevaa ohjelmaa. Koirakosken kylällä luonto on läsnä kaikkialla, joten ulkoilu on keskeinen osa toimintaa.
”Kesällä oli baari- ja ravintolakierros, jossa laulettiin karaokea. Markkinoilla on käyty jäätelöä syömässä. On myös käyty sorsametsällä”, Jokelainen sanoo.
Elisabet Karinen heittämässä nännikumia tonkkaan. Suoritusta vieressä seuraavat Matti Raatikainen ja Tenho Tissari. Kuva: Petteri KivimäkiHoivakodin asukkaat toki etupäässä viettivät aikaa luonnossa ja paistoivat makkaraa, kun mukana olleet metsästäjät napsivat sorsia.
Asukkailla on myös mahdollisuus osallistua talon askareisiin toimintakyvyn puitteissa, esimerkiksi perunankuorintaan ja pyykkien viikkaamiseen.
Aurinkoisena elokuun päivänä hoivakodin asukkaat kerääntyivät terassille leikkimieliseen tarkkuuskisaan. Kukin heistä heitti vuorollaan lehmän nännikumia, tavoitteenaan saada se osumaan sisälle vanhanajan maitotonkkaan.
”Kesällä oli baari- ja ravintolakierros, jossa laulettiin karaokea.”
Kajaanista lähtöisin oleva ja Vieremällä asunut Elisabet Karinen kertoo viihtyneensä hyvin hoitokodissa Sonkajärvellä.
”On tullut uusia tuttavuuksia. Ja kun tykkään ihmisten kanssa olla, niin on loistavaa. Täällä on puheliaita, hyvin avoimia ihmisiä.”
Pirkko Huttusta Savonvirralta miellyttää paikan luonnonläheisyys.
”On mukavaa, kun vesistö on tuossa ihan vieressä”, hän sanoo viitaten kylän läpi virtaavaan Koirakoskeen.
Elämäntyönsä maanviljelijänä tehnyt sonkajärveläinen Toivo Laak sanoo viihtyvänsä, mutta koti on usein mielessä.
”Minun kotipaikalleni ei ole täältä kuin 20 kilometriä, ja siellä välillä pääsen käymään. Olen siinä mielessä etuoikeutettu.”
”Täällä on puheliaita, hyvin avoimia ihmisiä.”
Laak vaikuttaa etevältä nännikumin viskojalta. Hän tähtää rauhassa ja upottaa sen jälkeen kumin tonkan uumeniin.
”Tarkkuuslaji”, kommentoi suoritusta vierestä seuraava Leena Kärkkäinen.
Kärkkäistä hoivakodissa miellyttää yhteisöllisyys.
”Tämä on oikein sopiva paikka. Kokoontuminen on aina ollut hyvin onnellinen. On puheensorinaa, ja ystäviä ollaan keskenämme.”
Toivo Laak tähtää ja osuu. Kuva: Petteri KivimäkiRebekan hoitokodissa on käytössä toimintamalli, joka tukee kommunikointia ja antaa keinoja toimia muistisairaan kanssa.
”Se tarkoittaa, että muuttuvissa tilanteissa mennään vähän asiakkaan maailman mukaan. Jos hän esimerkiksi lähtee keskustelemaan autosta, jota ei enää ole olemassakaan, niin ollaan jutussa mukana”, Jokelainen kertoo.
”Usein sillä yksistään saadaan ahdistus laukaistua eikä tarvita lääkitystä ollenkaan.”
Kaikki asukkaat ovat omissa huoneissaan. Muistisairaiden vanhusten nostamisessa käytetään runsaasti apuvälineitä sekä henkilönostimia.
”Sillä tavoin heidät saadaan sieltä sängyn pohjalta ylös turvallisesti, niin ettei hajoteta asukasta tai hoitajaa.”
Toimitusjohtaja Joel Jokelaisen mukaan hoitokodissa noudatetaan yhteisöllisen hoivan mallia. Kuva: Petteri KivimäkiHoitokoti on aktiivinen sosiaalisessa mediassa Facebookissa ja Instagramissa.
”Päätimme aktivoitua somessa, kun tuntui, etteivät monetkaan ihmiset tiedä tästä paikasta, kun ollaan täällä vähän syrjässä”, Joel Jokelainen kertoo.
Rebekan hoitokodista on Sonkajärven keskustaan 18 kilometrin matka.
”Alkuun tuli vähän sellaista kommenttia, että some-touhumme olisi tekemällä tehtyä ja tuotesijoittelua. Mutta tämähän on kaikki aitoa, ja kyllä se tulee päivityksistämme läpi.”
”Päätimme aktivoitua somessa, kun tuntui, etteivät monetkaan ihmiset tiedä tästä paikasta, kun ollaan täällä vähän syrjässä.”
Kyseessä on asukkailleen elämän viimeinen asuinpaikka. Keskimäärin hoidossa ollaan noin kaksi vuotta.
”Pisimmät asiakassuhteet ovat kestäneet useita vuosia, lyhimmillään puhutaan vain viikoista.”
Hoivakodin toimitusjohtaja painottaa osaavien ja sitoutuneiden työntekijöiden merkitystä.
”Toimintamme peruskivenä toimii sitoutunut ja motivoitunut henkilökunta, joka näkee myös monipuolisen toiminnan hyödyt hoitotyössä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
