Maatalouden siivu on ehkä turvassa, mutta Suomen tavoitteille voi käydä huonosti EU:n rahataistelussa

Kansainväliset myllerrykset, erityisesti Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, varastavat päähuomion EU-johtajien loppuviikon huippukokouksessa.

Myös neuvotteluille 2028‒2034 rahoituskehyksestä on kuitenkin varattu kosolti aikaa, koska paketti yritetään saada valmiiksi ensi vuoden alkuun mennessä.

Aikataulupaineen taustalla ovat Ranskan presidentinvaalit. Brysselissä ja jäsenmaissa pelätään, että Emmanuel Macronin mahdollisten seuraajien kanssa tolkullista budjettia on vaikea kasata.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa (vas) ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistuivat alkuviikosta G7-kokoukseen Evianissa Ranskassa. Kuva: Dati Bendo

Nyt perinteisesti kitkerään rahavääntöön lisäkierrettä tuo se, että unionia vaaditaan tekemään paljon enemmän kuin ennen, mutta yhteistä budjettia ei olla valmiita kasvattamaan samassa suhteessa.

Loppuviikon huippukokous on alkuvihellys kahden EU-leirin taistelulle siitä, miten paljon rahaa tarvitaan, mistä se otetaan ja mihin sitä kanavoidaan.

Italian, Espanjan ja Puolan vetämä 16 maan ”koheesion ystävät” -ryhmä painottaisi vanhaa, eli jakaisi rahaa ensisijaisesti vähemmän kehittyneille alueille ja maatalouteen. Ryhmässä on pääasiassa nettosaajia, jotka ovat valmiita kasvattamaan rahoituskehystä.

Hollanti, Saksa ja Ruotsi johtavat säästäväisten leiriä. Se pitää EU-komission esittämää noin 1800 miljardin seitsenvuotista budjettia liian suurena ja käyttäisi enemmän rahaa kilpailukyvyn vahvistamiseen ja puolustukseen.

Suomea pidetään Brysselin diplomaattipiireissä ryhmän vähemmän jyrkkänä ”ulkojäsenenä”.

Suomi ei Petteri Orpon (kok.) johdolla suhtaudu yhtä jyrkästi EU-budjetin kasvattamiseen kuin Friedrich Merzin johtama Saksa Kuva: FREDERIC SIERAKOWSKI

Budjetin rakenne on muuttumassa. Kymmenet aikaisemmat rahastot, joista tukea jaetaan, niputetaan kolmeen suureen. Tukien suuntaamisessa jäsenmaiden valta sekä vastuu kasvavat.

Suurin osa rahoista, mukaan lukien maatalous- ja aluetuet, jaetaan jatkossa kumppanuusrahastosta (NRP). Tämän lisäksi kilpailukyvylle ja ulkosuhteille (Global Europe) on jyvitetty omat rahastot.

Budjetin koosta ja painotuksista on luvassa lihava riita, vaikka rakenneuudistuksesta ollaan yhtä mieltä Näin ennustavat jäsenmaita edustavat Brysselin diplomaattilähteet, joiden kanssa MT on viime päivinä käynyt taustakeskusteluja.

Lähteet eivät joko halua tai heillä ei ole valtuuksia kommentoida keskeneräistä budjettia omilla nimillään.

Vuorossa oleva EU:n puheenjohtajamaa Kypros on tehnyt oman budjettiesityksensä huippukokoukselle. Useiden MT:n lähteiden mielestä se on tehty selkeästi koheesiomaiden nuottien mukaan.

Puola on pääministeri Donald Tuskin (kesk.) johdolla yksi maista, jotka Antonio Costan (vas.) johtamassa Eurooppa-neuvostossa on valmis tukemaan Ursula von der Leyenin johtaman EU-komission esittämää selvästi suurempaa unionin rahoituskehystä. Kuva: Alexandros MICHAILIDIS

Kypros leikkaisi komission esittämää jättibudjettia vain kaksi prosenttia. Suurin osa leikkauksista kohdistuisi kilpailukykyrahastoon. Maatalous- ja aluetukiin ei kajottaisi lainkaan.

Suomalaiselle maataloudelle tämä on hyvä uutinen. Komission esitys tosin kutistaa maatalous- ja aluetukia jo noin 20 prosenttia, mutta suomalaisten viljelijöiden ei alustavien laskelmien mukaan tarvitse kiristää vyötä läheskään niin paljon kuin muiden.

MT:n lähteet korostavat, että säästäväiset maat vaativat joka tapauksessa ehkä jopa 10 prosenttia pienempää budjettia ja muutosta painotuksiin. Kysymys kuuluu, mistä lisäleikkaukset otetaan.

Lähteiden mukaan maatalouteen ne tuskin kohdistuvat, mutta muuten ”NRP-rahastosta löytyy kyllä nipistettävää”, budjettiasioita valmisteleva keskieurooppalainen virkamies sanoo.

Tässä pelissä Suomen tavoitteille voi käydä huonosti. Hallitus pitää komission esittämää budjettia liian suurena, mutta korostaa, että kilpailukyvyn parantamiseen, puolustukseen ja erityisesti EU:n itärajalle tarvitaan lisää rahaa.

”Suomi voi lipsahtaa väliinputoajaksi, kun kompromissia hierotaan”, yksi lähteistä arvioi. Hän uskoo, että säästöjä haetaan ennen muuta ulkosuhteista ja hallinnosta, mutta se ei välttämättä riitä.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapasi Evianin G7-kokouksessa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin. Ukrainan tukeminen ja tilanne Venäjän hyökkäyssodassa on vahvasti esillä myös loppuviikon EU-huippukokouksessa. Kuva: Dati Bendo

Silloin pöydälle voi nousta myös itäraja, vaikka Kyproksen esityksessä sitä erikseen korostetaan. Itäiset alueet eivät varsinkaan Välimeren alueen koheesiomaita kiinnosta eikä itäraja ole Puolallekaan ole yhtä tärkeä kuin Suomelle.

Budjetin tulopuolella suurin kysymys on, suostuvatko jäsenmaat siihen, että EU kerää entistä enemmän rahaa veroilla ja maksuilla. Tuloista taisteltaessa jako on selkeä. Koheesiomaat kannattavat veroja ja yhteisvelkaa. Säästäväiset sanovat ei molemmille.

Jo pelkkä verokysymys voi Brysselin lähteiden mukaan myrkyttää neuvottelut budjetista niin perusteellisesti, että haaveet pikavauhtia valmistuvasta rahoituskehyksestä pitää haudata