MT:n lähteet: EU tuskin saa uutta jättibudjettia – Ukraina kärsii, panostukset puolustukseen ja kilpailukykyyn uhkaavat kuihtua

Tavoite on Brysselissä asetettu 1 800–2 200 miljardiin riippuen siitä kuka asettaa ja millä hinnoilla lasketaan.

Jos parlamentin esittämä nykyisillä hinnoilla laskettu 2 200 miljardin maksimitavoite toteutuisi, Euroopan unionin uusi seitsenvuotinen rahoituskehys (MFF) paisuisi nykyisestä noin 80 prosenttia.

”Tavoite jää haaveeksi”, kokenut EU-diplomaatti linjaa suoraviivaisesti MT:lle.

Hän ei myöskään jaksa uskoa, että jäsenmaat pääsisivät sopuun budjetin loppusummasta vuoden loppuun mennessä.

Jäsenmaiden Eurooppa-neuvostoa johtava António Costa (keskellä) yrittää taivuttaa Ranskan Emmanuel Macronia (selin) ja Saksan Friedrich Merziä budjettikompromissiin vuoden loppuun mennessä.  Kuva: Alexandros MICHAILIDIS

MT keskusteli tätä juttua varten useiden jäsenmaita edustavien diplomaattien ja komission virkahenkilöiden kanssa. Heistä kukaan ei suostunut kommentoimaan asetelmaa omilla nimillään.

Lähes kaikki vakuuttivat, että esitetty rahoituskehyksen loppusummaa pienenee ja että lopullinen yhteisymmärrys kypsyy aikaisintaan keväällä 2027.

EU-johtajien on perjantaina Kyproksen epävirallisessa huippukokouksessa tarkoitus aloittaa vääntö tulevan budjetin koosta ja mahdollisten lisäysten rahoittamisesta.

Saksa ja pohjoiset jäsenmaat torjuvat budjetin kasvattamisen, koska rahoituskeinot, maksuosuuksien kasvattaminen tai EU:n verotusvaltuuksien laajentaminen, eivät niille maistu.

”Tässä on aste-eroja, mutta kyllä nämä maat lähtevät vähintään 100–150 miljardia pienemmästä kehyksestä”, MT:n diplomaattilähde sanoo.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen haluaisi kerätä unionille lisää rahaa muiden muassa erilaisilla EU-veroilla. Kuva: FREDERIC SIERAKOWSKI Euroopan unioni

Arvio on maltillinen. Leikkaus voi myös paisua selvästi suuremmaksi.

Ranskan johtama maaryhmä, jossa on mukana sekä Etelä- että Itä-Euroopan maita, kasvattaisi budjettia, rahoittaisi sitä suunnatulla EU-verotuksella eikä leikkaisi maataloustukia.

Useimmissa MT:n kuulemissa valistuneissa arvioissa lähdettiin siitä, että vaikka näiden maiden toivomaan loppusummaan ei päästä, maatalousrahoista ja aluetuista tuskin niistetään merkittävästi.

EU:n maataloustukia ollaan muuttamassa rajusti, mutta maataloudelle jyvitetty kokonaispotti pienenee lopulta kohtuullisen vähän, jos ylipäätään pienenee. Kuva: Timo Filpus

MT:n lähteet muistuttavat, että maatalous on poikkeuksetta selvinnyt budjettiväännöistä lopulta kohtuullisen pienin kolhuin.

Mistä sitten tingitään, kun EU:lle sälytetään lisää tehtäviä, mutta käytettävissä olevan rahan määrä ei kasva? Näkemykset menevät ristiin.

Lähteiden mukaan poliittisesti ”helpoimpia” säästökohteita löytyy ulkosuhteiden hoitoon tarkoitetusta Global Europe -rahastosta

Sekä komissiossa että jäsenmaissa kaikki mikä liittyy turvallisuuteen on korkeassa kurssissa, sanoo asiaa tunteva komissiolähde.

Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että esimerkiksi puolustusteollisiin hankkeisiin korvamerkittyjä rahoja ei kovan paikan tullen leikattaisi.

Kuva: FREDERIC SIERAKOWSKI

MT:n tietojen mukaan uuden budjetin kohtuullisen suuri kilpailukykyrahasto, joka pitää sisällään myös turvallisuuteen jyvitetyt eurot, on se, jonka varaan kompromissia paljolti rakennetaan.

”Näin voi olla, koska jäsenmaiden prioriteetit ovat erilaisia”, komissiolähde myöntää.

Esimerkiksi Etelä-Euroopassa rahaa käytettäisiin mieluummin asuntojen kuin asejärjestelmien rakentamiseen.

Kilpailukykyrahaa on kuulemma helppo leikata myös siksi, että sen myöntämisperusteista riidellään.

Suomi on korostanut yhdessä Saksan kanssa, että kilpailukykyresursseja on ohjattava parhaille hankkeille riippumatta siitä, mistä ne tulevat.

Petteri Orpon (kok.) johtaman Suomen hallituksen ja Friedrich Merzin (oikealla) johtaman Saksan hallituksen linjaukset EU-budjetista ovat hyvin samansuuntaisia. Kuva: Alexandros MICHAILIDIS

Puola ja myös Italia puolestaan suosisivat tässäkin köyhempiä alueita.

Ukrainan tukemista jäsenmaat ovat tähän asti puoltaneet hyvin yhtenäisenä rintamana. Konsensus voi sulaa, kun kaikki painivat omien taloushaasteiden kanssa.

”Jos EU-budjetista ei heru rahaa kansallisiin tarpeisiin, äänestäjille on yhä vaikeampi perustella, miksi Ukrainaa silti tuetaan”, diplomaattilähde muotoilee.

Saksa ja Ranska ovat viime viikkoina painottaneet, että EU-jäsenyys pikakaistalta ei takaa Ukrainalle oikotietä EU:n maataloustukien saajaksi. Se on yksi merkki Ukraina-tukien suosion hiipumisesta.

Arviot aikataulun venymisestä perustuvat ennen muuta jäsenmaiden vaikeasti tasoitettaviin näkemyseroihin.

Osa myös karsastaa perustelua, jonka mukaan jäsenmaiden yhteinen näkemys on puristettava ennen Ranskan ensi huhtikuun presidentinvaaleja, jotta valtaan todennäköisesti nouseva laitaoikeista ei pääse sotkemaan pakkaa.

MT:lle kerrotaan, että esimerkiksi Ruotsi ja Tanska eivät halua lukita omaa kantaansa budjetin loppusummasta liian aikaisin sillä perusteella, että päätös pitää tehdä ennen Ranskan vaaleja.