Mikä on MTK:n vaikutusvalta? ”Vastavoimat ovat suuret ja niukkuutta jaetaan”

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) koetaan vaikutusvaltaisimmaksi maaseudulla, perinteisten maatalouspuolueiden kannattajien, johtavassa asemassa olevien ja yrittäjien parissa.

Kaupunkilaiset, nuoret, sivistyspuolueiden kannattajat sekä pienituloiset suhtautuvat MTK:n rooliin epävarmemmin ja monin paikoin osattomuus kysymykseen on suurta.

Tämä heijastaa mielikuvaa etujärjestöstä vahvana, mutta rajallisesti vaikuttavana toimijana erityisesti omilla painopistealueillaan. Arviot muodostavat selkeän kahtiajaon kaupunki–maaseutu sekä perinteiset etujärjestöt vastaan uudet vaikuttaja-alueet.

Yli tuhat suomalaista arvioi etujärjestön vaikutusvaltaa neljällä asteikolla: erittäin vaikutusvaltainen, jonkin verran vaikutusvaltainen, ei lainkaan vaikutusvaltainen sekä en osaa sanoa.

Kaikista vastaajista 45 prosenttia kokee etujärjestön jonkin verran vaikutusvaltaiseksi. Erittäin vaikutusvaltaisena sen näkee 15 prosenttia vastaajista, ei lainkaan vaikutusvaltaisena 13 prosenttia. Lähes kolmasosa vastaajista (27 %) ei osaa ottaa kantaa.

Enemmistö suomalaisista tunnistaa MTK:n roolin, mutta voimakas vaikutusvalta liitetään siihen melko harvoin ja epätietoisuus on merkittävää kaikkialla.

Miehistä 19 prosenttia näkee etujärjestön erittäin vaikutusvaltaisena selvästi useammin kuin naiset (12 %).

Alle 30-vuotiasta yksi kymmenestä suhtautuu MTK:n vaikutusvaltaan epäröiden. Peräti kolmannes (33 %) ei osaa sanoa kantaansa.

Ikääntyessä arvio muuttuu, sillä yli 65-vuotiaista 19 prosenttia pitää etujärjestöä erittäin vaikutusvaltaisena.

En osaa sanoa -vastauksissa korostuu erityisesti nuorten ja vanhusten osuus, mikä viittaa joko etäisyyteen MTK:n toimintaan tai vähäiseen tietämykseen.

Etujärjestön vaikutusvalta koetaan suurimmaksi Helsingin ulkopuolella. Pohjois- ja Itä-Suomessa 15 prosenttia vastaajista pitää MTK:ta erittäin vaikutusvaltaisena ja maaseutumaisissa kunnissa 23 prosenttia.

Helsinkiläisistä vaikutusvaltaa pitää erittäin suurena vain vähän useampi kuin yksi kymmenestä. 35 prosenttia ei osaa sanoa vastausta.

Mitä kauempana pääkaupunkiseudusta, sitä näkyvämmäksi MTK koetaan.

Johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt sekä yrittäjät kokevat MTK:n erittäin vaikutusvaltaisena: johtoportaassa luku on 19, yrittäjissä 27 prosenttia.

Työttömät, kotiäidit ja -isät sekä opiskelijat ovat epävarmimpia. En osaa sanoa -vastaukset nousevat näissä ryhmissä 40–49 prosenttiin.

Akateemisesti koulutetuista vain 9 prosenttia pitää MTK:ta erittäin vaikutusvaltaisena, mikä on selvästi alle muiden koulutustasojen – heillä myös en osaa sanoa -osuus on suuri. Peruskoulutuksen suorittaneilla arvio on korkeampi: 11 prosenttia.

Perussuomalaisten ja keskustan kannattajista vajaa viidennes pitää MTK:ta erittäin vaikutusvaltaisena (PS 19 ja keskusta 18 prosenttia).

Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajilla luku jää alle 10 prosentin. Eniten epävarmoja löytyy muiden puolueiden ja ei-äänestäjien joukosta.

Erittäin vaikutusvaltaisena, 40 prosenttia vastaajista, etujärjestöä pitävät puolison ja lasten kanssa asuvat.

Yli 85 000 euroa ansaitsevista 14 prosenttia pitää etujärjestöä erittäin vaikutusvaltaisena. Vastaava osuus pienituloisissa luku on 16 prosenttia. Talouden koon mukaan arviot eivät eroa merkittävästi, mutta yksin asuvien epävarmuus on muita suurempaa.

Kantrin kolumnisti, maanviljelijä ja Elonkerjuu-yhtyeen kitaristi Simo Ralli kysyi MTK:n puheenjohtajaehdokkaiden paneelin yhteydessä järjestön edunvalvonnasta kolmelta tilalliselta äskettäin Kauhajoella.

Sofia Lähteenmäki Säkylästä toivoi näkyvyyttä ja oikeaa asennetta edunvalvonnan saralle. ”Positiivista ajattelua tarvitaan ongelmien keskelle, onhan paljon hyvääkin. Negatiivinen ilmapiiri ei anna mitään.”

Mikko Mäki-Latvala Ilmajoelta huomautti, ettei järjestö ole päättävä poliittinen elin. ”MTK:lta ei voi edellyttää, että tavoitteet menevät nakkaamalle läpi kirstunvartijalle. Vastavoimat ovat suuret ja niukkuutta jaetaan.”

Kyösti Marttila Jalasjärveltä luonnehti järjestön asemaa vaikeaksi ennen, nyt ja tulevaisuudessa. ”Rahakirstun tilannehan menee aina vain hullummaksi niin kuin Hakalan Matin akka.”

Kantar Agri toteutti MT-kyselyn lokakuun lopulla. Siihen vastasi yhteensä tuhat suomalaista. Tulos on painotettu vastaamaan Suomen väestöä. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikkö suuntaansa. Osatulokset ovat suuntaa antavia.