Valtio ostaa viljaa Suomesta ja varastoi sitä kotimaisen tarjonnan varmistamiseksi vakavien häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta. Kuva: Petteri Kivimäki
Huoltovarmuuskeskus ei sittenkään pienennä viljan varastoja
Suomi ja Ruotsi ovat käyneet keskustelua erilaisten tuotteiden ja materiaalien yhteisvarastoinnista. Vilja voisi olla yksi mahdollinen kohde.Tilaajalle
Vielä valtion viljavarastoja ei ole käyty purkamaan, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen. ”Olemme halunneet odottaa tätä puoliväliriihen ratkaisua.” Kuva: Sanne KatainenValtion viljan varmuusvarastoja ei käydäkään pienentämään, kertoo Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.
Hallitus linjasi kehysriihessä, että Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan laajuus säilyy vuoden 2023 tasolla. Työ- ja elinkeinoministeriö varmistaa asian omistajaohjauksella.
MT kertoi tammikuussa, että Huoltovarmuuskeskus suunnittelee elintarvikeviljan varmuusvarastojen pienentämistä säästöjen ja viljamarkkinoiden tilanteen rauhoittumisen takia.
Valtion varmuusvarastoissa pidettiin ennen Ukrainan sotaa viljaa väestön kuuden kuukauden kulutukseen. Määrä nostettiin vastaamaan yhdeksän kuukauden kulutusta sodan alkaessa.
Varastoja oli määrä alkaa palauttaa vastaamaan kuuden kuukauden kulutusta kevään aikana.
”Meillä on edelleen yhdeksän kuukauden varastot olemassa.”
Vielä valtion viljavarastoja ei ole käyty purkamaan, kertoo Känkänen.
”Olemme halunneet odottaa tätä puoliväliriihen ratkaisua. Meillä on edelleen yhdeksän kuukauden varastot olemassa. Nyt näyttäisi siltä, että tämän kirjauksen pohjalta pystymme edelleen toimimaan yhdeksän kuukauden tasossa.”
”Lähtökohtaisesti tämä on hyvä ja myönteinen asia. Huoltovarmuustoimintaa ja Suomen varautumisen tason vahvistamista pidetään tärkeänä. Suunta on oikea ottaen huomioon turvallisuustilanteen ja toimintaympäristön epävarmuudet.”
Huoltovarmuuskeskus käy kirjauksen käytännön vaikutukset vielä tarkemmin läpi työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Mistä rahoitus vuoden 2023 tason ylläpitämiseen tulee, on Känkäsen mukaan vielä keskustelun alla.
Suomi ja Ruotsi ovat Känkäsen mukaan käyneet keskustelua erilaisten tuotteiden ja materiaalien yhteisvarastoinnista.
”Vilja voisi olla yksi mahdollinen varastoinnin kohde”, kertoo Känkänen.
”Ruotsin järjestelmä ei ole ihan vielä kypsynyt siihen pisteeseen, että heillä olisi osoittaa osapuoli yhteisvarastoinnin järjestelyyn. Nyt selvästikin niitä askelia otettu ja tämän vuoden puolella tullaan ottamaan lisää. Uskoisin, että edellytykset käytännön yhteisvarastoinnin toteuttamiseen olisivat olemassa.”
Tällä viikolla Suomen huoltovarmuustyöhön tutustui Ruotsin kruununprinsessa Victoria mukanaan muun muassa siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlin ja puolustusministeri Pål Jonson.
Ruotsi käynnistelee omaa huoltovarmuustyötään pitkän tauon jälkeen.
Suomalainen toimintamalli kiinnostaa Ruotsia, joka käynnistelee omaa huoltovarmuustyötään pitkän tauon jälkeen.
Suomen ja Ruotsin yhteiset järjestelyt tuovat Känkäsen mukaan kustannustehokkuutta.
”Kun yritykset tulevat tähän vahvasti mukaan, meillä on käytettävissä vielä nykyistä laajempi teollinen pohja. Ruotsissa on osaamista monelta alalta. Pystymme laventamaan hartioitamme huoltovarmuuden osalta. Molemmissa maissa tahtotila on selvästi sellainen niin poliittisella kuin myös käytännön tasolla.”
Suomen ja Ruotsin yhteiset järjestelyt tuovat Känkäsen mukaan kustannustehokkuutta.
Hallitukselta tulee tänä vuonna esitys uudesta huoltovarmuuslainsäädännöstä ja Huoltovarmuuskeskuksen rahoituksen uudistamisesta.
Osa rahoituksesta tulee jatkossa todennäköisesti huoltovarmuusmaksusta, jonka laajuutta arvioidaan, ja osa valtion talousarviosta, elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) kertoi MT:n haastattelussa maaliskuussa.
”Minusta se on malli, joka saadaan varmasti oikein toimivaksi”, sanoo Känkänen.
Budjettitalouden piiriin pääseminen tarkoittaisi Känkäsen mukaan sitä, että Huoltovarmuuskeskuksen resursseja arvioitaisiin samalla tavoin kuin esimerkiksi Puolustusvoimien eli maailmantilaan ja uhkakuvaan peilaten.
- Osaston luetuimmat
