Jyrki Wallin uskoo, että vihreässä ammoniakissa voisi olla Suomelle huoltovarmuuden lisäksi muitakin mahdollisuuksia. Kuva: Sanne Katainen
Suomi haluaa irti ulkomaisesta ammoniakista ‒ ”Tämä olisi pitänyt aloittaa jo 10 vuotta sitten”
Hallitus haluaa selvittää kotimaisen puhtaan ammoniakin tuotannon edellytyksiä. MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin pitää avausta tärkeänä.Tilaajalle
Suomalainen lannoiteteollisuus on täysin riippuvainen ulkomailta tuotavasta ammoniakista. Kuvituskuva. Kuva: Jaana KankaanpääPääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus kertoi tiistain budjettiriihessä käynnistävänsä selvityksen siitä, miten Suomi voisi luopua fossiilisesta ammoniakista ja vahvistaa ammoniakin huoltovarmuutta. Samalla selvitetään puhtaan ammoniakin kotimaisen tuotannon ja käytön edellytyksiä. Kyseessä on niin sanotun tiekartan laatiminen.
MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin pitää hallituksen avausta erinomaisena, mutta suhtautuu sen etenemiseen vielä varauksella.
”Iloinen uutinen, mutta onhan tämä tietty hirvittävän kaukana konkretiasta. Olemme nähneet aika monta tiekarttaa, jotka eivät ole johtaneet mihinkään.”
Vihreä ammoniakki valmistetaan vedystä, ja sen tuotanto voitaisiin toteuttaa kotimaisilla tuotantopanoksilla. Nykyinen lannoitetuotanto Suomessa on täysin ulkomailta tulevan ammoniakin varassa.
Kotimainen vihreä ammoniakki vähentäisi riippuvuutta ulkomaan tuonnista, mutta siitä valmistetut lannoitteet ovat näillä näkymin huomattavasti kalliimpia kuin fossiilisesta ammoniakista valmistetut.
”Jäsenkunnan keskuudessa käydään keskustelua, että vihreän ammoniakin kautta tehty typpilannoite on liian kallista.”
Wallinin mielestä vihreän ammoniakin tuotantoon tulisi lähteä jo pelkästään huoltovarmuussyistä.
”Kyllä Suomen ruokaturvan pitäisi rakentua kotimaisten tuotantopanosten varaan.”
Vihreän ammoniakin tuotanto ei perustuisi vain yksittäiseen tuotantolaitosinvestointiin, vaan vaatisi ympärilleen kokonaisen vetytalouteen kytkeytyvän yritys- ja teollisuuskeskittymän.
Wallinin mukaan tuotannon käynnistäminen edellyttäisi todennäköisesti julkisen vallan toimia ja julkista rahaa investointeihin. Oma lukunsa olisi vielä se, miten vihreän ammoniakin käyttö olisi maataloudessa kannattavaa.
”Jäsenkunnan keskuudessa käydään keskustelua, että vihreän ammoniakin kautta tehty typpilannoite on liian kallista. Kysymys on siitä, millä tavalla tällainen lannoite saadaan hinnaltaan kilpailukykyiseksi tuottajille.”
Wallin uskoo, että tuotantoa voitaisiin saada nopeallakin aikataululla, jos todellista tahtotilaa löytyy päättäjiltä. Ongelmana on, että tahtoa voi löytyäkin vasta akuutin kriisin keskellä.
”Ollaanhan nyt droonien tuotantoakin saamassa. Monia asioita saadaan liikkeelle, jos on vahva tahtotila. Tämä olisi pitänyt vain aloittaa jo 10 vuotta sitten. Parempi silti myöhään kuin ei milloinkaan. Meillä on pian noheva uusi hallitus, joka voi laittaa asian vauhdilla liikkeelle.”
Lannoitetuotannon huoltovarmuus on varsin ajankohtaista. Tullin tiedotteessa kerrottaan, että lannoitteiden tuonti Venäjältä näyttää loppuneen heinäkuussa Venäjän kahdeksankertaiseksi korottamien rautatietariffien vuoksi. Korotus ei kuitenkaan koskenut nikkelikiveä ja ammoniakkia, joita on tuotu Suomeen vielä elokuussa.
”Mutta tuodaanko takuuvarmasti puolen vuoden, vuoden tai kahden vuoden päästä. Aika fakiiri on se, joka sen voi sanoa. Tämä osoittaa juuri tarpeen varautumiselle.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
