Kevättulvat nostavat jokien vedenpinnat länsirannikolla – tässä ajankohtainen tilanne

Länsirannikon jokien vedenpinnat lähtevät nyt voimakkaaseen nousuun. Ne ovat todennäköisesti monin paikoin tulevana viikonloppuna kevään ensimmäisessä tulvahuipussa. Lumen vesiarvo on kuitenkin koko eteläisessä Suomessa selvästi keskimääräistä alhaisempi eli ainoastaan ennustetut sateet vauhdittavat pintojen nousua.

Etelässä suuri osa lumesta on jo monin paikoin sulanut, vaikka yöpakkaset ovat hillinneet sulantaa. Tämä lupaa sitä, että tulvahuiput jäävät keskimääräistä pienemmiksi, edellyttäen tietysti sitäkin, etteivät sateet toteudu ennustettua runsaampina.

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien vedenpinnat saattavat nousta ainakin pienen kevättulvan lukemiin, ja vesi voi tulvia Loimijoen varrella alavimmille pelloille.

Vanajaveden pintaa on taas pidetty keskimääräistä korkeammalla, koska vähäisen lumimäärän vuoksi ei ole ollut tarvetta laskea pintaa matalalle. Luonnontilaisten järvien pinnat ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja, mutta Längelmäveden pinta on hieman keskimääräistä matalammalla.

Karvianjoen vesistössä jokien ja järvien vedenpinnat ovat pääosin ajankohdan keskimääräisillä tasoilla, mutta nousevat loppuviikon aikana lauhan ja sateisen sään vuoksi nopeasti.

Lumet sulavat etelässä juuri nyt vauhdilla, mutta esimerkiksi Lapissa jokien virtaamat ovat yhä talvisen pienissä lukemissa.  Kuva: Johannes Tervo

Vuoksen vesistöalueella helmi–maaliskuun vaihteen runsaat sateet tulivat pääosin lumena. Lumen vesiarvot ovat sateiden jälkeenkin pieniä, erityisesti Pielisen ja Kallaveden valuma-alueilla. Niinpä suurten järvien vedenkorkeuksien ennustetaan olevan ensi kesänäkin tavallista alempana. Kallaveden vedenkorkeus on puolestaan lähellä ajankohdan keskitasoa.

Pielisen vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskitason alapuolella. Mikäli lopputalven ja kevään aikana ei tule runsaita sateita, niin Pielisen vedenkorkeus jää viime kesän tapaan selvästi tavallista alemmas.

Saimaan vedenkorkeus on noin 25 senttimetriä ajankohdan pitkäaikaisen keskitason alapuolella. Suomen suurimman järven vedenkorkeus jää ensi kesänä huomattavasti normaalia alemmas ellei lopputalvesta ja keväästä tule tavallista sateisempia.

Kymijoen vesistöalueella järvien vedenpinnat ovat suureksi osin ajankohdan keskimääräisellä tasolla.

Päijänteen juoksutusta on vähennetty ja vedenpinnan lasku on hidastunut. Vähäisen lumimäärän takia juoksutusta rajoitetaan, jotta vedenpinta saataisiin nostettua normaalille kesävedenkorkeuden tasolle.

Pohjanmaan alueen vesistöissä kevään ensimmäinen tulvahuippu saavutetaan nyt viikon vaihteessa. Sää lämpenee ja yölämpötilat nousevat nollan yläpuolelle, mikä saa alueen lumet sulamaan nopeasti.

Oulujoen vesistössä järvien pinnat ovat paikoin ajankohdan tavanomaista tasoa korkeammalla, ja niiden lasku on pääasiassa pysähtynyt. Oulujärven pinta on laskussa ja se on tällä hetkellä ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa. Tulovirtaama alkaa vähitellen kasvaa lauhan sään sulattaessa lunta.

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven pinnat ovat tyypillisten maaliskuun tasojen tuntumassa. Lapissa jokien virtaamat ovat yhä talvisen pienissä lukemissa.