Rajafoorumin paneelikeskusteluun osallistuivat vasemmalta: Matias Hilden, Riikka Pirkkalainen, Jami Holtari ja Satu Sikanen. Rajafoorumin juonsi Jani Halme. Kuva: Terhi Torikka
Rajakunnat kaipaavat kipeästi vahvistusta sähköverkkoon – ”Kansantalous ei kasva, jos hankkeita ei saada kotiutettua”
Sähköverkon niukka kapasiteetti jarruttaa investointihankkeita osalla alueista, muistutti Kainuun maakuntajohtaja Rajafoorumissa.TilaajalleParikkala
Rajafoorumissa Parikkalassa puhunut Harri Broman odottaa kehysriihestä hyviä päätöksiä itäisen Suomen kannalta. Kuva: Terhi TorikkaItä-Suomessa odotetaan jännityksellä ensi viikon kehysriihen linjauksia.
Hyvä hytinä on siitä, että erityistalousalueasia on menossa eteenpäin, arvioi Kainuun maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen.
Hän piti lupaavana muun muassa sitä, että erityisaluemallia selvittäneen asiantuntija Harri Bromanin toimea on jatkettu lokakuun loppuun.
Myös Broman itse kertoi Parikkalassa järjestetyssä Rajafoorumissa uskovansa, että kehysriihessä tehdään hyviä päätöksiä itäisen Suomen kannalta.
”Erityistalousaluemallilla on hyvät mahdollisuudet onnistua, jos se tehdään kunnolla ja bisnesmäisesti”, Broman totesi.
Hän muistutti kuitenkin, että erityistalousaluekokeilu ei vielä itsessään ratkaise mitään. Kokeilun aikana pitäisi jo ulottaa mallia myös muihin maakuntiin, joissa tarvetta on.
”Kehysriiheen vaan terveisiä, että kyllä me tää hoidetaan”, Broman rohkaisi.
”Erityistalousaluemallilla on hyvät mahdollisuudet onnistua, jos se tehdään kunnolla ja bisnesmäisesti.”
Itäisen Suomen strateginen merkitys on kiistatta kasvanut, ja nykyinen tilanne vaatii alueelta hyvää toimintakykyä, totesi elinkeinoministeri Sakari Puisto (ps.) videotervehdyksessään.
Tämän mahdollistamiseksi ratkaisevassa asemassa ovat etenkin investoinnit sekä toimivat liikenne- ja tietoliikenneyhteydet.
Näitä samoja asioita peräänkuuluttivat lähes kaikki seminaarin puhujat vuorollaan.
Sympatiaa itärajan kuntia kohtaan riittää, mutta konkretiaa puuttuu, totesi moni.
”Itä-Suomi -ohjelma paperilla ei riitä, jos rahaa ei tule. Pelkällä EU-rahalla asioita ei korjata, myös kansallista panostusta tarvitaan”, totesi kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.)
Hän kritisoi myös aikomuksia jakaa EU:sta mahdollisesti saatavaa rahaa koko Suomeen länsirannikkoa myöten.
Kymäläinen muistutti, että itä tarvitsee saavutettavuutta ja vetovoimatekijöitä.
”Pieni toiveenpisara on vielä, että kaksoisraide saisi rahoituksen.”
Eteläkarjalainen Kymäläinen on huolissaan siitä, että alueen kiinteistöjä siirtyy edelleen venäläisessä vaikutuspiirissä olevaan omistukseen kaksoiskansalaisten ja yritysten tekemien kauppojen kautta.
”Itä-Suomi -ohjelma paperilla ei riitä, jos rahaa ei tule.”
Kehitystä ja investointeja idässä jarruttaa osaltaan sähköverkko, joka monissa itärajan kunnissa ei riitä paljon energiaa tarvitsevien hankkeiden, kuten datakeskusten, tarpeisiin.
”Tämä pitää sanoa ääneen. Kansantalous ei kasva, jos näitä hankkeita ei saada kotiutettua”, napautti maakuntajohtaja Pirkkalainen.
Maakuntajohtaja nosti esimerkiksi rajakuntiin kuuluvan Suomussalmen. Moni investoija on hänen mukaansa alueesta kiinnostunut, mutta sähköverkon teho riitä niiden tarpeisiin, vaan sähköä tarvittaisiin kymmenkertaisesti.
Kuntaan olisi mahdollista rakentaa tuulivoimaa, mutta kantaverkon kapasiteetti ei ole riittävä tuotannon hyödyntämiseen.
”Sähköverkko ei ole ihan niin kunnossa, kuin täälläkin on tänään annettu ymmärtää”, Pirkkalainen sanoi viitaten Fingridin puheenvuoroon.
Verkkoyhtiö Fingridin asiakaspäällikkö Jarno Sederlund kehui Suomen sähköntuotannon potentiaalia ja vakuutteli, että myös itäiseen Suomeen voitaisiin saada tuulivoimahankkeita itärajan asettamat rajoitteet tiedostaen.
Sijoittaja Risto Siilasmaa oli samana päivänä julkaistussa haastattelussa kertonut ärsytyksestään Suomen lukuisia datakeskushankkeita kohtaan.
Sederlund totesi, että asia kannattaisi nähdä ennemmin mahdollisuutena.
”Metsä- ja metallipuolelta liittymäkysymyksiä on tullut viime vuosina vähemmän. Datakeskuskyselyjä on tullut yli 200. Vaikka niistä toteutuu alle 10 prosenttia, mutta emme näe selvitystyötä turhana.”
”Niistä on otettava hyöty irti ja luotava niiden ympärille ekosysteemiä, kuten hukkalämmön hyödyntämistä”, Sederlund pohti.
Parikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sami Sinkkonen luovutti Rajafoorumin kiertopulikan seuraavalle järjestäjälle Tohmajärven kunnalle. Kuva: Terhi Torikka14 itärajan kunnan muodostama Rajakunnat ry piti seminaaria edeltävänä päivänä ensimmäisen kokouksensa Parikkalassa.
Verkosto on saanut kannustusta Euroopasta asti, kertoi yhteistyön voimaa korostanut yhdistyksen tuore puheenjohtaja Matti Heikkilä Kuusamosta.
Yhteistyö itärajan elinvoiman vahvistamiseksi jatkuu ja seuraava Rajafoorumi pidetään Tohmajärvellä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
