Mikä on Kajaanin jälkeen seuraava datakeskuskeskittymä ja miksi? Asiantuntijat kertovat arvionsa

Kajaani on viime vuosina profiloitunut vahvana datakeskuskeskittymänä. Kysyimme asiantuntijoilta, mikä alue voisi olla seuraava datakeskuskeskittymä Kajaanin jälkeen.

Suomen datakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Veijo Terho nostaa potentiaalisimmaksi ehdokkaaksi Kouvolan.

Terhon mukaan Kouvolan eduksi voidaan laskea hyvä sähkön saatavuus, datakeskuksille sopivat tontit sekä avoin ja positiivinen suhtautuminen datakeskuksiin. Terho huomauttaa, että esimerkiksi Kouvolan kaupungin kehitysyhtiö on tehnyt paljon töitä sen eteen, että alueelle saadaan investointeja.

”Monessa paikassa meillä on samanlaisia mahdollistajia, mutta se vaatii aika paljon omaa työtä alueelta, että sinne alkaa toimijoita tulemaan”, hän painottaa.

Käytännössä tonttimahdollisuuksia pitää aktiivisesti markkinoida.

”Kilpailuhan ei ole sellaista, että toimijat tulevat kysymään, että olisiko hyviä tontteja, vaan pitää tehdä itsensä näkyväksi.”

Osansa on toki myös sattumalla.

”Pitää löytää se oikea tulija, joka haluaa tulla, ja sen pitää huomata, että hei tämä on täydellinen paikka.”

Entiset tehdasrakennukset eivät ole enää nykyisin niin houkuttelevia paikkoja datakeskuksille kuin aiemmin.  Kuva: Jarno Mela

Kouvolan lisäksi myös esimerkiksi Lappeenrannalla, Mikkelillä ja Porilla on Terhon arvion mukaan mahdollisuuksia nousta uusiksi datakeskuskeskittymiksi.

Aalto-yliopiston teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta arvioi, että seuraava datakeskuskeskittymä saattaa syntyä Ouluun. Hän kuitenkin huomauttaa, että kyse on vain esimerkistä.

Oulussa on jo nyt muutama colocation-keskus. Lehdonvirta nostaa esiin myös sen, että Oulussa ilma on viileää, ja sähköverkko riittää datakeskuksille.

Laajempana alueena Lehdonvirta nostaa esiin Itä-Suomen. Jo nyt esimerkiksi Kouvolaan rakennetaan tai suunnitellaan useampaa datakeskusta.

”Itä-Suomeen voisi tulla enemmänkin, jos sinne saataisiin esimerkiksi tuulivoimaa rakennettua. Itä-Suomessa on vielä hyödyntämättömät mahdollisuudet.”

Etenkin suuren mittakaavan datakeskustoimijat, kuten Google ja Microsoft hakeutuvat usein alueille, jotka ovat melko kaukana asutuskeskuksista.

Tulevaisuudessa etenkin suuremmat datakeskukset rakennetaan yhä useammin haja-asutusalueelle ja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Tätä selittää Lehdonvirran mukaan ensinnäkin se, että nykyään monet datakeskukset vaativat tilaa yhä enemmän, eikä liikenneyhteyksillä ole kaikille datakeskuksille kovin suurta merkitystä.

Niin sanotuille colocation-keskuksille, joista vuokrataan palvelintilaa monille yrityksille, on tärkeää olla lähellä asiakkaita.

Sen sijaan pilvipalvelujäteille, kuten Microsoftille ja Googlelle olennaisempaa on se, että tilaa on riittävästi. Tämä johtuu siitä, että heidän asiakkaidensa ei tarvitse päästä datakeskuksen luo.

Vielä joitain vuosia sitten esimerkiksi vanhat paperitehtaat olivat suosittuja paikkoja datakeskuksille. Tällöin suuri osa uusista keskuksista oli niin sanottuja colocation-keskuksia. Tulevaisuudessa paperitehtaiden houkuttelevuus Lehdonvirran arvion mukaan vähenee siksi, että tilantarve muuttuu.

”Datakeskukset rupeavat olemaan hyvin pitkälle optimoituja laitteita suorastaan jo itsessäänkin.”

Pohjimmiltaan kyse on siitä, että tekniikka on muuttunut.

Varsinkin tekoälydatakeskuksissa niiden sisällä olevat laitteet pitäisi saada mahdollisimman lähelle toisiaan, jotta toiminta on energiatehokasta ja datasiirto sujuu mahdollisimman pienellä viiveellä.

”Tällainen on vaikeampi tehdä olemassa olevan laitoksen sisään.”

Datakeskus tarvitsee toimiakseen sähköä, joten keskuksia suunnitellaan alueille, joilla sähköä on hyvin saatavilla.  Kuva: Jarkko Sirkiä

Lehdonvirralla on yksi toive. Hän toivoisi, että valtio koordinoisi sitä, mihin datakeskuksia rakennetaan. Hän liputtaa jopa kansallisen datakeskusstrategian puolesta. Tällä hetkellä datakeskuksia rakennetaan hyvin markkinavetoisesti.

”Jos meillä olisi jonkunlainen parempi strategia, miltä sen maantieteen pitää näyttää, uskoisin, että silloin pystyttäisiin haittavaikutuksiakin paremmin hallitsemaan”, hän pohtii.

Datakeskusten rakentaminen ja niihin liittyvä energiainfrastruktuuri vaikuttaa negatiivisesti biodiversiteettiin.

Strategian ansiosta sähköinfraakin voitaisiin kehittää koordinoidusti.

Professori ymmärtää, että kaikki eivät välttämättä ilahdu, jos valtio alkaisi koordinoimaan nykyistä enemmän datakeskusten rakentamista. Vastustusta voi tulla ainakin kuntapäättäjien suunnalta, kun joihinkin kuntiin suositellaan datakeskuksia ja joihinkin ei, mutta silti strategia vois olla hyvä ajatus.

”Se olisi valtakunnan tasolla järkevää.”