Datakeskukset eivät välttämättä estä Venäjän hyökkäystä − asiantuntijat arvioivat niiden vaikutusta turvallisuuteen

Jotkut ajattelevat, että yhdysvaltalaisten yritysten, kuten Microsoftin ja Googlen, datakeskukset tuovat turvaa itänaapurimme Venäjän aggressioita vastaan. Asia ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen.

Suomen datakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Veijo Terho ei sanoisi, että datakeskukset parantaisivat turvallisuutta. Hän nostaa kuitenkin esiin sen, että kansainväliset yritykset ovat varmasti tehneet analyysin geopoliittisista riskeistä eli käytännössä siitä, onko Suomeen turvallista rakentaa.

”Se tuo tietyn turvallisuudentunteen siitä, että nämä ovat varmasti selvittäneet asiat. Jos ne ajattelisivat, että idästä tultaisiin, eiväthän ne investoisi”, Terho huomauttaa.

Terho pitää todennäköisenä, että jos jotain pahaa sattuisi, sillä on vaikutusta, että maassa toimii suuria yhdysvaltalaisia yrityksiä.

”Kyllä nämä isot toimijat sitten huutavat oman maan suuntaan, että tarvitaan apua.”

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin käytös on toisella virkakaudella ollut vaikeasti ennustettavaa. Terho huomauttaa, että suuret yhdysvaltalaisyhtiöt ovat olleet hänen käsityksensä mukaan hyvissä väleissä Trumpin kanssa.

”Näillä isoilla yhtiöillä voi olla vaikutusta herra Trumpiin, jos jotakin tapahtuisi”, hän arvioi.

Erilaiset pilvipalvelut ovat nykyisin kiinteä osa arkea. Koska niissä oleva tieto pitää suojata, voi olla, että tositilanteessa datakeskuksissa oleva data siirrettäisiin hyvin todennäköisesti Suomen rajojen ulkopuolelle. Datakeskuksista onkin hyötyä luultavasti vain ikään kuin ehkäisevänä elementtinä, ei enää silloin, jos sota syttyy.

Tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen ei usko, että Yhdysvallat todellisuudessa suojaisi Suomessa olevia datakeskuksia.

Suurilla toimijoilla on monia datakeskuksia eri puolilla maailmaa. Tietoja on hajautettu eri paikkoihin vikatilanteiden varalta.

”Jo ennen kuin konfliktiasteelle joudutaan, on hyvin todennäköistä, että datoja aletaan siirtää pois”, Järvinen arvioi.

Järvinen huomauttaa, että Yhdysvallat ei ole useinkaan puolustanut omia yrityksiään muissa maissa aseellisesti.

”Pidän vähän toiveajatteluna sitä, että Yhdysvalloilla olisi mitään aseellista halua puolustaa datakeskuksia, varsinkin, kun on nähty, miten nykyinen presidentti Natoon ja Eurooppaan suhtautuu.”

Aalto-yliopiston teknologiapolitiikan professori Vili Lehdonvirta arvioi, että ajatus datakeskusten tuomasta suojasta ei ole täysin tuulesta temmattu.

Kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa tunnetaan ilmiö, jossa valtio on korostuneesti kiinnostunut kohdevaltion turvallisuudesta ja alueellisesta koskemattomuudesta silloin, kun maalla on merkittäviä investointeja jossain toisessa maassa.

Lehdonvirta huomauttaa, että Yhdysvaltojen poliittisella johdolla on nykyisin hyvin tiiviit yhteydet suurten teknologiayritysten johtoon.

”Siinä vaiheessa, jos Haminaan rupeaisi tippumaan venäläisohjuksia, kyllä se noteerattaisiin Valkoisessa talossa eri tavalla kuin jos ohjuksia tippuu kiinalaisyrityksen datakeskukseen.”

Lehdonvirta nostaa esiin myös sen, että presidentti Trumpin toiminta on osoittautunut niin arvaamattomaksi, että tulevaisuuden ennakointi on melko vaikeaa.

”Ei se nyt ainakaan parantaisi Venäjän ja Yhdysvaltain välejä, jos venäläiset tuhoaisivat yhdysvaltalaisyritysten omaisuutta”, hän pohtii.