Tullin pääjohtaja Venäjä-pakotteista: ”Liian vähän ja liian myöhään”

Suomesta Venäjän-vientiä harjoitti ennen pakotteita tuhat yritystä, nyt enää 35, kertoo Tulli.

Kaikkea tavaravientiä Venäjälle ei ole pakotteilla kielletty, ei myöskään länsiyritysten toimintaa. Moni kuitenkin vetäytyi maa- ja maineriskin vuoksi – suomalaiset, baltialaiset ja puolalaiset etunenässä.

”Meillä yritykset ovat suoraselkäisiä ja yleinen mielipide jyrkästi kielteinen. Monessa muussa EU-maassa yrityssektori noudattaa vain pakotteita”, sanoo Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.

Tullin pääjohtaja Sami Rakshit jakaa näkemyksen.

”Yritysten ei varmasti ole helppoa noudattaa pakotteita, ja osa valtioista ja yrityksistä voi olla muita itsekkäämpiä. Mutta, jos kaikki eivät noudata sääntöjä, mikä on EU:n ja tulliunionin tulevaisuus ja mikä motivoi pakotteita tiukasti noudattavia jatkamaan?”

Osa pakotteista vaikuttaa pidempään, osalle tavarasta Venäjä on löytänyt nopeasti uuden osto- tai myyntireitin.

”Haluttuun vaikutukseen nähden on tehty liian vähän ja liian myöhään ja varottu aiheuttamasta itselle enempää vahinkoa kuin Venäjälle. On ristiriitaista, että halutaan vaikuttaa, mutta ei olla valmiita vaikutuksiin omaan talouteen”, Rakshit sanoo.

Vuonna 2024 Suomen viennin arvo Venäjälle oli 357 miljoonaa euroa, liki puolet vähemmän kuin vuonna 2023. Vielä normaaliaikoina vienti oli saman verran kuukaudessa.

Viime vuonna tuonti Venäjältä oli 900 miljoonaa euroa, pudotusta reilu neljännes.

Suomi tuo Venäjältä nikkelikiveä, joka jalostetaan Harjavallassa, ja sivutuotteena syntyvää kuparikiveä viedään takaisin Venäjälle.

Venäjälle menee myös alumiinituotteita, ja sieltä tulee kemikaaleja ja lannoitteita.

Vuoden 2022 jälkeen vienti Venäjälle väheni eniten Suomesta. Vientiään ovat kasvattaneet Kiina, Intia, Kazakstan, Armenia ja Turkki. Pakotteita kierretään myös Singaporen ja Thaimaan kautta.

Kiertämisessä käytetään vääriä papereita, ostajia ja lähtömaita sekä keplotellaan pakotesääntelyn poikkeusmahdollisuuksilla.

Heti sodan alettua Suomenkin kautta kulkeneesta viennistä jopa 95 prosenttia oli muiden länsimaiden tavaraa eli toimimme puolitoista vuotta välivaltiona.

Suomen tulli on havainnut sodan alkamisen jälkeen 30 000 tullipoikkeamaa, joista noin 3 500 lähetystä on otettu fyysiseen tarkastukseen. Joka neljäs tarkastus on johtanut rikostutkintaan.

Poikkeamat ovat koskeneet luksustuotteita, teknologiaa ja tavanomaisia tavaroita, mutta myös taistelukentälle tarkoitettua tavaraa.

”Olemme huolissamme, että suurin osa Suomessa, Baltiassa ja Puolassa havaituista poikkeamista on jonkun muun maan vientiä, mutta me joudumme valvomaan pakotteita muidenkin puolesta”, Rakshit sanoo.

EU-mailta vaaditaan pakotteille yksimielisyys, mikä näkyy hänen mukaansa niiden kirjavuudessa ja epäloogisuudessa.

”Alussa listalla olivat renkailla kulkevat metsäkoneet, mutta telaketjuilla kulkevat eivät.”