

Kukaan ei tiedä, kuinka moni ikääntynyt joutuu vuosittain luopumaan ajokortistaan jonkin terveydelliseen syyn takia.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin erityisasiantuntija Petteri Harjuvaara kertoo, että ajokorttiviranomainen eli Traficom tai poliisi ei saa tietoa siitä, miksi henkilö on menettänyt ajo-oikeutensa tai luopunut siitä vapaaehtoisesti.
Kun lääkäri arvioi, ettei potilas enää ole ajokykyinen, lääkärin ilmoitukseen asiasta ei merkitä syytä arviolle. Potilastietojen yksityisyydensuoja on niin tiukka, ettei potilaan terveystietoja luovuteta edes ajokorttiviranomaisille.
”Tieto sairaudesta tai toimintakyvystä jää terveydenhuollon asiakastietoihin”, Harjuvaara täsmentää.
Olisi hyödyllistä tietää, miksi ikääntyneet menettävät ajo-oikeutensa. Terveydenhuollon ammattilaiset pystyisivät esimerkiksi nykyistä paremmin kiinnittämään huomiota olennaisimpiin ajokykyä heikentäviin ja liikenneturvallisuutta vaarantaviin asioihin, Harjuvaara huomauttaa.
Niin sanotussa ajokorttitarkastuksessa tarkastetaan näkökyky ja sen lisäksi esitetään muutama kysymys. Lääkäri voi myös pyytää asiakasta piirtämään kellotaulun.
”Tietyt asiat ovat muodostuneet rutiiniksi, mutta nehän eivät välttämättä ole niitä, jotka ovat vaikkapa liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia”, Harjuvaara painottaa.
Vaikka riittävän hyvä näkö onkin liikenteessä tarpeen, näköön liittyvät syyt eivät kuitenkaan nouse esiin vakavissa liikenneonnettomuuksissa.

Ajokykyyn vaikuttavista asioista voitaisiin keskustella potilaan kanssa paremmin etukäteen, kun tiedettäisiin, mitkä seikat ovat merkityksellisimpiä.
Jo nyt tiedetään karkeasti, mistä syistä ikääntyneet menettävät ajo-oikeutensa.
Tavallisimmin ajo-oikeus lähtee terveydellisistä syistä silloin, jos tiedonkäsittelyssä havaitaan puutteita tai ikääntyneellä diagnosoidaan mahdollisesti sairauskohtauksia aiheuttava sairaus, kuten jokin sydän- ja verisuonitauti.
Tiedonkäsittelyn puutteet voivat olla esimerkiksi muistisairauksia tai alkavia muistiongelmia. Sydän- ja verisuonitaudit voivat aiheuttaa vaikkapa sydänkohtauksia tai aivoverenkierron häiriöitä, kuten aivoinfarkteja.
Ajo-oikeus lähtee myös iän myötä lisääntyvien sairausryppäiden takia. Usean sairauden yhteisvaikutus voi siis johtaa siihen, ettei ajo-oikeutta voi enää jatkaa. Ajo-oikeus joudutaan monesti peruuttamaan myös silloin, jos potilaalla on monia lääkkeitä, jotka yhdessä heikentävät ajokykyä.
Ajo-oikeus voi lähteä käytännössä joko lääkärin poliisille tekemällä ilmoituksella tai niin, että henkilö itse ilmoittaa, ettei hän ole ajokykyinen.
Naiset luopuvat miehiä herkemmin itse ajokortistaan.
Harjuvaara arvioi, että monet miehet haluavat pitää ajokortistaan kiinni siksi, että he kokevat ajokortin itsenäisen toimintakyvyn ja liikkumisen kannalta tärkeäksi.
”Ajokortilla on myös jonkin verran symbolista merkitystä, että on omatoiminen, pystyy itse liikkumaan ja pystyy auttamaan ja kuljettamaan muita.”
Harjuvaara ei usko, että tulevaisuudessa tiedettäisiin ainakaan laajassa mittakaavassa, miksi ihmiset menettävät ajokorttejaan. Potilastietojen suoja on lainsäädännössä erittäin vahva.

”Tietyt asiat ovat muodostuneet rutiiniksi, mutta nehän eivät välttämättä ole niitä, jotka ovat vaikkapa liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia.”