Jakokosken kylätalo ja vanha tuulimylly henkivät historiaa. Kuvassa kyläaktiivit Saara Sormunen ja Risto Mutanen. Kuva: Jarno ArtikaKontiolahtiTämä karjalainen kylä pitää pintansa – menestykselle löytyy kolme syytä
Kylässä on toteutettu vuosien saatossa yli 20 EU-rahoitteista Leader-hanketta.TilaajalleOma kanavateatteri ja observatorio, 2000-luvulla rakennetut koulu ja liikuntahalli. Useita aktiivisia yhdistyksiä. Tätä ja paljon muuta pitää sisällään vähän yli 700 asukkaan Jakokosken kylä Kontiolahdella.
Rakennemuutos on runnellut pieniä maaseudun paikallisyhteisöjä, mutta täällä on onnistuttu luovimaan vastavirtaan. Kylä on säilyttänyt vetovoimansa perheiden silmissä ja uusia muuttajia saapuu joka vuosi.
Mikä on Jakokosken menestyksen salaisuus, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Saara Sormunen?
”Täällä tunnistettiin varhaisessa vaiheessa, että jotain on tehtävä, jotta seutu pysyy elävänä. 1980-luvun alussa oli nähtävissä, että kehitysnäkymät ovat heikkenemässä. Silloin perustettiin kyläyhdistys ratkomaan ongelmia”, Sormunen taustoittaa.
Vahva talkoohenki on Jakokosken kylän supervoima. Kuvassa kyläaktiivit Maini Mononen (vas.), Anneli Parkkonen. Saara Sormunen, Unto Korhonen, Risto Mutanen ja Timo Lemmetyinen kylän tähtikalliolla. Kuva: Jarno ArtikaJakokosken kyläyhdistyksestä kehittyi aktiivinen toimija, jonka kautta monia paikallisia kehityshankkeita on työnnetty eteenpäin.
”Kun Suomesta tuli EU:n jäsen 1990-luvulla, haimme ja saimme tänne monia EU:n aluekehityshankkeita. Tähän päivään mennessä kylällämme on toteutettu yli 20 Leader-hanketta”, Sormunen kertoo.
”Kun Suomesta tuli EU:n jäsen 1990-luvulla, haimme ja saimme tänne monia EU:n aluekehityshankkeita.”
Vahvassa vetoroolissa oli silloinen ”kyläpäällikkö”, nyttemmin jo edesmennyt paikallisvaikuttaja Pentti Seutu.
”Pentti kokosi ihmisiä ympärilleen ja sai heidät innostumaan yhteisistä hankkeista. Jos jonkun tiedettiin olevan kiinnostunut rakentamaan talonsa Jakokoskelle, Pentti ajelutti tätä pitkin kyliä”, Sormunen sanoo.
”Kun mieleinen paikka löytyi niin kyläpäällikkö selvitti, kuka sen omistaa. Yleensä asiassa edettiin nopeasti kauppoihin ja rakentamiseen.”
Uudenaikainen liikuntahalli on Jakokosken kylän ylpeys. Kuvassa etualalla kyläyhdistyksen puheenjohtaja Saara Sormunen. Kuva: Jarno ArtikaKyläyhdistyksen hallituksen jäsen ja Jakokoski–Mönni -seuran puheenjohtaja Anneli Parkkonen kertoo Pentin valaneen uskoa kyläläisiin vaikeina hetkinä.
”2000-luvun alussa alkoi näyttää siltä, että oma koulu on vaarassa lähteä alta. Me rakennettiinkin niin hieno urheiluhalli, että sen viereen oli syytä tehdä myös uusi koulu”, hän muistelee.
Parkkonen on mukana talkooporukassa, jolla pyöritetään kesäisin kahvilapalveluita aktiivisen Kanavateatterin yhteydessä.
Jakokosken koulu on pysynyt elinvoimaisena. 1.–6.-luokilla on nyt 64 oppilasta.
Jakokoskelle rakennettiin liikuntahalli ja uusi koulu vuonna 2006. Kuva: Jarno ArtikaJakokoskelle on muotoutunut vuosikymmenten saatossa hyvä yhteishenki sekä aktiivinen talkoolaisten porukka.
”On arvokasta, että kyläyhdistyksen lisäksi täällä on muitakin aktiivisia toimivia yhdistyksiä, joita kaikkia vetävät eri henkilöt. Näin työtaakka jakautuu tasaisemmin isommalle porukalle”, Sormunen toteaa.
Kylässä toimivat martat, paikallinen urheiluseura Jakokosken Vesa, metsästysseura Jakokosken Jahti sekä nuorisoseura.
Aiemmin aktiivisina olivat myös raittiusseura sekä maamiesseura.
”Jos oltaisiin osana laajaa keskuskaupunkia kuntaliitoksen seurauksena, niin tänä päivänä ei puhuttaisi näin.”
Kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Unto Korhonen katsoo, että Joensuun kainalossa sijaitsevan Kontiolahden kunnan säilyminen itsenäisenä on ollut Jakokoskelle siunaus.
”Jos oltaisiin osana laajaa keskuskaupunkia kuntaliitoksen seurauksena, niin tänä päivänä ei puhuttaisi näin”, Korhonen pohtii.
Kyläaktiivin mukaan kehitystä edesauttaa yhteistyökyky ja -halu eri suuntiin.
”Ei ole lähdetty riitelemään keskenämme vaan asioita tehdään yhdessä. Lisäksi keskusteluyhteys on ollut hyvä Kontiolahden kunnan suuntaan, heitä täytyy kiittää siitä.”
Poikkeuksellisen vahvan talkoohengen sekä itsenäisenä pysyneen pienemmän kunnan lisäksi Jakokosken kehitystä on jouduttanut maantiede.
”Joensuu on parinkymmenen kilometrin päässä. Olemme ihan maalla, mutta riittävän lähellä keskuskaupunkia, ja se auttaa meitä. Monet kylän asukkaista kulkevat Joensuussa töissä”, kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sormunen summaa.
Jakokosken tähtitornilla järjestetään yleisönäytöksiä. Kuva: Jarno ArtikaKylän kenties persoonallisin nähtävyys on Terttulanvaaran päällä sijaitseva Jakokosken tähtikallio.
”Joensuun yliopisto oli asiassa aktiivinen 1990-luvulla. Yliopiston fysiikan laitoksen professori oli meihin yhteydessä ja kertoi, että Joensuun tähtitorni on huonossa paikassa kaupungin valosaasteen takia”, Sormunen kertoo.
Joensuun yliopisto, tähtiharrastajien yhdistys Seulaset, Jakokosken kyläyhdistys sekä Kontiolahden kunta ryhtyivät yhteistyöhön.
Vuonna 1999 kukkulan päälle valmistui tähtitorni. Viereiseen vanhaan salpalinjan ammusvarastoon rakennettiin kokoontumistila Tähtikallio, jossa järjestetään edelleen tähtinäytöksiä ja muita tilaisuuksia monta kertaa viikossa.
Tähtitornin rakentamisesta vastasi Kontiolahden kunta. Yliopisto on tuonut sinne laitteitaan ja Seulaset vastaa näytöstoiminnasta. Tähtikallion rakentamiseen kyläyhdistys on saanut Leader-rahaa useamman hankkeen kautta.
”Minuun teki vaikutuksen kylän vahva tekemisen meininki. Täällä asioihin tartutaan yhdessä.”
Kyläyhdistyksen hallituksen jäsen Risto Mutanen pyörittää paikallista valokuituosuuskuntaa.
”2023 toteutimme kylällä EU-rahoitteisen valokuituhankkeen 41 liittymään”, Mutanen kertoo.
Joensuusta kotoisin oleva Risto Mutanen muutti kylälle 2016. Hän halusi perheineen maaseudulle asumaan.
”Etsittiin tonttia, jossa naapuri ei säikähdä viuhahduksesta mutta edelleen ollaan asfalttitien varressa. Minuun teki vaikutuksen kylän vahva tekemisen meininki. Täällä asioihin tartutaan yhdessä.”
Risto Mutanen perheineen muutti Jakokoskelle Joensuusta vuonna 2016. Kuva: Jarno ArtikaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
