
Yleinen epävarma taloustilanne on voinut vaikuttaa siihen, että kuluttajat säästävät ja karsivat myös vapaaehtoisista vakuutuksistaan, kuten kotivakuutuksesta, henkivakuutuksesta, auton kasko-vakuutuksita ja vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta.
Kuluttajilla on nyt säästömoodi päällä, mikä on näkynyt päivittäistavarakaupassa ja esimerkiksi uusien autojen kaupan laskuna.
”Kyllä yleinen taloustilanne voi vaikuttaa, mutta se ei ole ainoa tekijä”, arvioi Finanssialan lainsäädäntöryhmän johtaja Hannu Ijäs MT:lle.
Paras tuntuma asiakkaiden käyttäytymiseen ja vakuutusten myyntiin on vakuutusyhtiöillä. Finanssiala ry toimialajärjestönä julkaisee 22. syyskuuta uusimman vakuutustutkimuksen, jossa käy selvästi ilmi viimeisin trendi: vapaaehtoisten vakuutusten suosio on pudonnut selvästi.
Suomalaiset kotitaloudet ovat perinteisesti vakuuttaneet itsensä ja taloutensa suhteellisen hyvin, mutta vakuutusturva on trendinomaisesti kääntynyt laskuun.
”Laaja kaskovakuutus vaihtuu osakaskoon ja sitten ei oteta sitäkään.”
Loogisia selityksiä ilmiöön voi olla useita.
Uusien autojen kauppa on ollut alamaissa jo useamman vuoden. Autokauppa koki hiljaisen vuoden 2024, ja uusien autojen ensirekisteröinnit olivat historiallisen alhaiset korkeiden korkojen, inflaation ja epävarmuuden vuoksi. Vuodesta 2025 odotettiin elpymistä, mutta rekisteröinnit jäävät jälkeen tänäkin vuotena. Kauppaa käydään käytettyjen autojen markkinoilla.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2024 lopussa liikennekäytössä olevien autojen keski-ikä oli 13,6 vuotta. Kainuussa ajetaan maan vanhimmilla henkilöautoilla: autokannan keski-ikä Kainuussa oli 20,1 vuotta.
Näkyykö ajoneuvojen keski-iän nousu ja arvonalenema myös vapaaehtoisessa kaskovakuuttamisessa?
”Laaja kaskovakuutus vaihtuu osakaskoon ja sitten ei oteta sitäkään”, Finanssialan Ijäs pohtii autokannan ikääntymisen vaikutuksia.
Sinänsä osakaskoon siirtyminen voi olla kuluttajalta järkevää. Osakaskon hinta on suhteellisen edullinen ja muun muassa varkausvakuutuksen saa siinä pysymään voimassa.
Vuokralla asuminen on kasvanut. Sen ei suoraan voi ajatella vaikuttavan kotivakuutusten kysyntään, koska tyypillisesti vuokranantaja edellyttää vuokralaiselta kotivakuutuksen ottamista.
Kiinteistövakuutuksissa vakuutusyhtiöt ovat siirtyneet täysarvovakuuttamiseen eli pyrkineet eroon etukäteen tehtyjen vakuusarvojen määrittelystä ja vakuutusten hinnoittelusta niiden mukaan. Kiinteistöjen reaaliarvot ovat olleet kasvukeskusten ulkopuolella laskussa niin omakotitaloissa kuin taloyhtiöiden osakehuoneistoissa.
Totaalivahingoissa, kuten palovahingoissa, riskin sattuminen korvataan vakuutuksissa uudelleen rakentamisen arvoon eli jälleenhankinta-arvon mukaan – ikävähennykset huomioiden. Ijäs muistuttaa vahingonkorvauslain periaatteiden mukaisesta rikastumiskiellosta.
”Myös rakennuksen kunnolla on tietysti merkitystä totaalivahinkoa korvattaessa.”
Kasvanut työttömyys, lisääntyneet konkurssit ja hidas talouskasvu ovat syöneet keskivertosuomalaisen omaisuuden reaaliarvoista yli viidenneksen.
Suomalaisten reaalivarallisuus on kärsinyt iskun viime vuosien aikana.
Asuntojen arvo laskee suuressa osassa Suomea – sijoittaminen seiniin ei enää takaa varallisuuden säilymistä, arvioi puolivuotistuloksensa julkaissut Lähi-Tapiola.
Kasvanut työttömyys, lisääntyneet konkurssit ja hidas talouskasvu ovat syöneet keskivertosuomalaisen omaisuuden reaaliarvoista yli viidenneksen, 21 prosenttia, vuosien 2019–2023 aikavälillä.

Kun on vähemmän vakuutettavaa, näkyykö se myös vakuutusmaksutulossa?
”Suomalaisten nettovarallisuuden arvo on 96 000 euroa, ja siitä 60 prosenttia kiinni omissa asunnoissa ja kiinteistöissä. Neljällä vähävaraisimmalla kymmenyksellä nettovarallisuutta on enää 6 000 euroa kotitaloutta kohti”, Lähi-Tapiolan pääjohtaja Sari Heinonen kommentoi suomalaisten varallisuusjakaumaa esitellessään ryhmän kuuden kuukauden tulosta.
”Vakuutusmaksutulomme kasvoivat vuoden ensimmäisellä puoliskolla hieman kaikissa vakuutusluokissa, eli esimerkiksi kaskossa ja liikennevakuutuksessa. Lähi-Tapiolan asiakkuuksissa ei näy se, että suomalaiset olisivat tinkineet vakuutusturvasta epävarmasta taloustilanteesta huolimatta”, Lähi-Tapiolan Sari Heinonen vastaa suoraan kysymykseen.
Lähi-Tapiola-ryhmä on markkinajohtaja liikennevakuuttamisessa 37 prosentin markkinaosuudella, riskihenkivakuuttamisessa 34 prosentin markkinaosuudella ja työtapaturmien vakuuttamisessa 32 prosentin markkinaosuudella. Vahinkovakuuttajana keskinäinen yhtiö on markkinakakkonen 28 prosentin osuudella.