

Siitä huolimatta, että Oulussa nähtiin hiljattain lyhyen ajan sisällä kaksi äärioikeistolaisesti latautunutta puukotustapausta, on kyse marginaalisesta ilmiöstä, etenkin pienillä paikkakunnilla ja maaseudulla.
Lapin poliisilaitoksen rikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Pälvi Suokas kertoo, ettei poliisilaitoksen alueella ole sattunut Oulun puukotustapausten kaltaisia rikoksia viimeisimmän viiden vuoden aikana.
Perinteisesti Lapin poliisilaitoksen alueella tapahtuvat väkivaltarikokset ovat joko lähisuhdeväkivaltaa tai tapauksia, joissa osapuolet tuntevat toisensa. Kyse on usein eriasteisista pahoinpitelyistä. Suokas muistuttaa, että osa lähisuhdeväkivallasta tulee esiin vasta, kun väkivallan seurauksena tapahtuu henkirikos.
Lapissa on nähty viime vuosina jonkin verran kasvua huumausainekauppaan liittyvien väkivaltarikosten määrässä. Kuitenkin myös positiivista kehitystä on nähty. Suokas nimittäin kertoo, että lomakeskuksissa tapahtuvat toisilleen entuudestaan tuntemattomien porukoiden välisten riitojen seurauksena syttyneet käsirysyt ovat koronavuosien jälkeen vähentyneet.
Itä-Suomen poliisilaitoksen rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen pitää Oulussa sattuneita puukotustapauksia poikkeuksellisina.
Pohjolainen kertoo, että tyypillisesti maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla tapahtuvat väkivaltarikokset ovat Itä-Suomessa lieviä tai perusmuotoisia pahoinpitelyitä. Näissä motiivit vaihtelevat laidasta toiseen.
Voi olla esimerkiksi niin, että etuilusta vaikkapa ravintolajonossa tai jonkinlaisesta väärästä kommentista tai katseesta suututaan. Myös esimerkiksi uhrin vähemmistöön kuuluminen saattaa provosoida väkivaltaan. Henkirikokset taas ovat hyvin harvinaisia koko Suomessa.
Poliisihallituksen rikostorjuntasektorilta todetaan Maaseudun Tulevaisuudelle, että rikostilanteiden vertailu Oulun ja väkimäärältään pienten paikkakuntien välillä ei ole tarkoituksenmukaista tai järkevää.
Poliisihallitus muistuttaa, että kaupungeissa tapahtuu julkisilla paikoilla pahoinpitelyitä ja ryöstöjä, joita ei juurikaan esiinny maaseudulla.

Poliisihallituksesta korostetaan, että Suomen maaseutukuntien yleinen rikostilanne on erittäin hyvä ja maaseutumaiset alueet ovat turvallisia asuinpaikkoja.
Poliisihallituksesta huomautetaan myös, että rikostilastojen tekopaikan tilastointi perustuu kunnan nimeen. Kuntaliitosten myötä väkimäärällisesti suuriin kuntiin kuuluu usein maaseutumaisia ja harvaan asuttuja alueita, joten kunnan nimeen perustuva analysointi johtaa helposti harhaan.