

Omakotiliitto ajaa alle 30-neliöisten rakennusten vapauttamista kiinteistöverosta.
Viime vuonna uusi rakentamislaki vapautti enintään 30-neliöiset talousrakennukset rakentamisluvasta. Niistä pitää kuitenkin ilmoittaa verottajalle.
Omakotiliitosta olisi hyvä, että kiinteistövero olisi linjassa rakentamislain kanssa eli raja olisi molemmissa 30 neliömetriä.
”Eri neliömäärät verotuksessa ja rakentamislaissa sekoittavat asiaa. Selkeys olisi tosi hyvä”, sanoo Suomen Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Laki ei Verohallinnon veroasiantuntija Mikko Rongaksen mukaan anna osviittaa siitä, minkä kokoisista rakennuksista kiinteistöveroa kannetaan, mutta Verohallinto on pitänyt rajana viiden neliömetrin pinta-alaa.
Sitä pienempiä kevytrakenteisia rakennuksia ei tarvitse ilmoittaa kiinteistöverotukseen.
Kiinteistövero tuo keskimäärin noin 17 prosenttia kuntien verotuloista.
Valtiovarainministeriöstä kerrotaan, että kiinteistöverotuksen arvostamisuudistuksen esitysluonnos on poliittisessa käsittelyssä.
Uudistuksessa on tarkoitus ottaa kantaa pienten talous- ja saunarakennusten verotusasemaan mutta yksityiskohtia erityisasiantuntija Esa-Pekka Saari ei vielä kommentoi.
Valtiovarainministeriö on aiemmin pohtinut pienten rakennusten, kuten liitereiden, aittojen, pihasaunojen, kesäkeittiöiden ja vierasmajojen vapauttamista kiinteistöverosta. Yle kertoi asiasta vuonna 2023.
Ministeriön laskelmien mukaan alle 30 neliömetrin kokoisia talousrakennuksia on asuintalojen ja huviloiden pihoissa ainakin 800 000, Yle kertoi tuolloin.
Omistajien kiinteistöverolasku pienenisi tällöin 24–30 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnille tilitettävät kiinteistöverot laskisivat noin 1,5 prosenttia.
Kunnissa, joissa on paljon vapaa-ajan asuntoja tai isoja voimalaitoksia, voi kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista olla jopa noin 60 prosenttia.
Alle 30-neliöisten rakennusten vapauttaminen kiinteistöverosta laskisi kuntien verotuloja, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Pekka Montell.
Kiinteistövero tuo keskimäärin noin 17 prosenttia kuntien verotuloista.
Joissain kunnissa, joissa on paljon vapaa-ajan asuntoja tai isoja voimalaitoksia, voi kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista olla hyvinkin suuri, jopa noin 60 prosenttia.
Kiinteistöverouudistus on ollut vireillä vuodesta 2012, ja jokainen hallitus on yrittänyt edistää sitä.
Orpon hallituskaan ei välttämättä etene asiassa, sillä kiinteistöverouudistus liittyy vahvasti valtionosuusuudistukseen, joka kaatui viime vuoden lopulla.
Minkä kokoinen on 30 neliön kokoisen varaston kiinteistövero?
Kyseessä on kunnon puurakenteinen varasto, jossa ei ole lämmitystä ja joka sijaitsee Luhangassa, on pinta-alaltaan 30 neliömetriä ja tilavuudeltaan 80 kuutiometriä.
Sen laskennallinen verotusarvo olisi vähän alle 5 500 euroa.
Jos varasto liittyy vakituiseen asumiseen, veroa menisi vuodessa 27,40 euroa. Kesämökin pihassa veroa menisi 71,25 euroa.
Lähde: Mikko Rongas

Entä vanhemmat talousrakennukset – meneekö kiinteistövero kumoon kellahtaneesta varastosta?
”Kyllähän rakennuksen pitäisi olla edes jollain tapaa käyttökuntoinen”, sanoo Rongas.
Verohallinto laskee rakennuksille jälleenhankinta-arvon, joka on 75 prosenttia siitä, paljonko rakennuksen rakentaminen uudelleen keskimäärin maksaisi.
Arvoon tehdään vuosittain ikäalennus. Rakennusten verotusarvot siis alenevat vuosittain.
”Jos varasto on vinossa ja suurin piirtein nurin menossa, verotusarvoa voidaan alentaa vieläkin enemmän, riippuen vaurion suuruudesta.”

Aamulehti kertoi 13. maaliskuuta konsulttiyhtiö FCG:n Hämeenkyrössä tekemästä kiinteistöveroselvityksestä, jonka seurauksena veroa on kannettu tontilla puoliksi kumoon kellahtaneista varastorakennuksista.
FCG Rakennettu Ympäristö Oy:n tiimipäällikkö ja projektijohtaja Risto Kärkkäinen ei halua kommentoida yksittäistä tapausta mutta sanoo, että hyväkuntoisetkin ja käytössä olevat rakennukset ja talousrakennukset voivat joskus omistajien mielestä olla puolikuntoisia, vinossa tai huonossa kunnossa.
Rekisteriin ei kirjata purkukuntoisia rakennuksia, mutta muuten asialliset kohteet kyllä, ja samalla myös niiden kiinteistöverotuksen tilanne korjaantuu oikeaksi.
Myös talon koko oli Hämeenkyrössä kasvanut 154 neliömetrillä.
Kärkkäisen mukaan taloissa kokonaisala lasketaan ohjeistusten mukaisesti ja esimerkiksi kellarit ja lämpöeristetyt tilat kuuluvat siihen.