• Tarhamehiläisten parveiluaika on käsillä – parvipuhelin auttaa saamaat karkulaiset kiinni

    Pesästä lähteneet mehiläiset kerääntyvät tuhansien yksilöiden muodostamaksi palloksi esimerkiksi puun oksalle. Parvi kannattaa siirtää muualle ennen kuin se asettuu taloksi.
    Kuva: Lari Lievonen
    Uutiset|Ympäristö
    9.6.202319:00
    Maija Ala-Siurua

    Tarhamehiläisten parveilukausi alkaa yleensä kesäkuun alkupuolella ja jatkuu heinäkuulle. Kausi on Etelä-Suomessa jo alkanut, tiedottaa Suomen Mehiläishoitajain Liitto (SML).

    Parveilu tarkoittaa sitä, että osa pesän asukkaista lähtee vanhan mehiläisemon kanssa etsimään uutta pesäpaikkaa. Mehiläiset kerääntyvät tuhansien yksilöiden muodostamaksi palloksi esimerkiksi puun oksalle. Siitä parvi siirtyy tuntien tai viimeistään muutaman päivän kuluessa sopivaksi katsomaansa pesäpaikkaan, joka saattaa olla esimerkiksi savupiippu.

    Jotta pöriseviä naapureita ei ennätä asettua taloksi, kannattaa heti parven havaittuaan soittaa SML:n parvipuhelimeen 050 344 4297. Numeroon vastataan joka päivä kello 8–20. Puhelimen päivystäjä välittää tiedon parvesta paikalliselle mehiläistarhaajalle, joka hakee parven takaisin tarhalle.

    Parvipuhelimen sijaan voi soittaa lähellä asuvalle mehiläistarhaajalle. SML:n verkkosivuilla on karttapalvelu, josta löytää parvien noutamiseen sitoutuneita tarhaajia ympäri Suomea.

    Ennen luuriin tarttumista pitää varmistaa, että kyseessä on todella tarhamehiläiset. Mehiläistarhaajat eivät nouda tai poista kimalais- tai ampiaispesiä tai erakkomehiläisiä. Kuvia ja tietoa erilaisista pistiäisistä löytyy SML:n verkkosivuilta.

    Parveilu on tarhamehiläisten tapa lisääntyä, SML kertoo tiedotteessaan. Kun mehiläiset kokevat, että pesässä on liikaa väkeä, ne jakavat yhteiskuntansa kahtia. Mehiläiset kasvattavat pesään uuden emon, ja vanha emo lähtee etsimään uutta pesäpaikkaa osa työläisistä mukanaan.

    SML:n mukaan mehiläishoitaja yrittää aina tarjota mehiläisille olot, joissa ne eivät koe tarvetta parveilla. Mehiläisyhteiskunnan jakaminen pyritään tekemään hallitusti jo ennen parveilukuumeen nousua.

    Tämä veijari on kimalainen, jota ei pidä sekoittaa mehiläiseen. Myös ampiainen ja herhiläinen muistuttavat mehiläistä. Mehiläistarhaajat eivät nouda tai poista kimalais- tai ampiaispesiä tai erakkomehiläisiä.
    Tämä veijari on kimalainen, jota ei pidä sekoittaa mehiläiseen. Myös ampiainen ja herhiläinen muistuttavat mehiläistä. Mehiläistarhaajat eivät nouda tai poista kimalais- tai ampiaispesiä tai erakkomehiläisiä.  Kuva: Jaana Kankaanpää
    Lisää aiheesta
    • Tummia mehiläisiä tarhataan muun muassa Naantalin Kultarannassa.

      Ympäristö | Pohjolan tumman mehiläisen geenit halutaan talteen – kysely selvittää siivekkään alkuperäisrodun tilannetta

    • Timo Rahkolan mehiläisharrastuksesta tuli sivutyö. Hunajaa syntyy keskimäärin 3 000 kiloa joka vuosi.

      Harrastukset | Mehiläisten keinosiemennyksessä ei saa käsi täristä – jalostustyöllä taistellaan mehiläisiä kurittavaa tautia vastaan

      Tilaajalle
    • Kimalaisen lentoääni on matala, varoitusääni kimeä ja korkea.

      Eläimet ja kasvit | Kuuntele, miltä kimalaispesässä kuulostaa – Jokaisella kimalaislajilla on tunnistettava ääni

    • Tarhamehiläiset eivät juuri kuminankukista piittaa, jos lähistöllä on houkuttelevampia mesikasveja kuten metsävadelma.

      Keltaperäluhtanen, okapuuhari ja vaapsasvieras kunnostautuvat kuminapelloilla – kärpästen eliitti takaa hyvän sadon

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä