"Kaikista lajeista on kiukuttelua aina ollut, mutta laki on laki” ‒ tuttuja kukkia lisättiin haitallisten listalle, maanomistajan torjuttava omalla kustannuksellaan

Suomen kansallista haitallisten vieraslajien luetteloa ja siihen liittyvää valtioneuvoston asetusta on päivitetty seitsemällä uudella vieraslajilla: kuudella kasvi- ja yhdellä eläinlajilla.

Kasvilajeista luetteloon lisättiin kanadanpiisku, korkeapiisku, isopiisku, vuorivaahtera, viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo.

Maa- ja metsätalousministeriö kertoo tiedotteesaan, että luetteloon lisättyjä uusia lajeja koskevat kiellot ja rajoitukset ovat tulleet voimaan 15. elokuuta. Viitapihlaja-angervolle ja valkopajuangervolle myönnettiin kuitenkin kahden vuoden siirtymäaika. Molempia kasveja myydään yhä monissa puutarhamyymälössä.

Kasvilajeista kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvat alaskanlupiini, hamppuvillakko, tarhatatar, japanintatar, sahalinintatar, kanadanvesirutto, komealupiini, kurtturuusu, lännenpalsami, kanadanpiisku, isopiisku, korkeapiisku, viitapihlaja-angervo, valkopajuangervo ja vuorivaahtera.

Myös isotuomipihjajaa tullaan esittämään luetteloon lähivuosina – tämän lajin torjuntaan on hyvä jo nyt varautua.

Pitääkö kasvit kaivaa ylös puutarhasta, Kainuun ELY-keskuksen vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen?

”Jos pihassa on haitallisia lajeja niin laki on yksiselitteinen. Torjunnasta vastaa maanomistaja omalla kustannuksellaan”, Leinonen kiteyttää.

"Ei tämä tietenkään tarkoita sitä, että me tulemme heti sakkolappu kourassa paikalle, vaan ensin lähdetään kehotuksista ja muista ohjeistuksista. Maanomistajan tulee torjua haitallisia vieraslajeja kohtuullisuuden rajoissa."

Puutarhapalstoilla on herätelty pienimuotoista kapinahenkeä, sillä moni pitää esimerkiksi pitkälle syksyyn kukkivista kanadanpiiskuista. Tämä ei yllätä Leinosta.

"Kaikista lajeista on kiukuttelua aina ollut, mutta laki on laki."

"Oma sloganini on jo pitkään ollut, että Yhdessä me teemme sen! Kiukutteluun ja naapurien riitelyyn käytetty aika on hukkaan heitettyä. Energia pitäisi laittaa vieraslajien torjumiseen", Leinonen sanoo.

Leinonen kertoo, että moni uskoo, että vieraslajit eivät pääse leviämään omasta puutarhasta.

"Meillä on kuitenkin paljon surullisia esimerkkejä tapauksista, joissa ei vaikka ole enää jaksattu hoitaa puutarhaa säntillisesti, vieraslajit ovat päässeet leviämään holtittomasti lähiympäristöön."

Jos hävittämättä jätetty laji pääsee laiminlyönnin takia leviämään kiinteistön ulkopuolelle, omistaja voidaan kuitenkin määrätä hävittämään myös tällaiset ympäristöön karanneet esiintymät.

Japanintatarta on vaikea torjua. Vaikka maata on käännetty useampana vuotena ja onttoihin varsiin ruiskutettu torjunta-ainetta, kasvusto ei ole kokonaan hävinnyt. Kuva: Eija Vallinheimo

Vieraslajien poisto on kuitenkin haastavaa puuhaa, tämän tietää Leinonenkin omasta kokemuksesta.

"Olen verrannut vieraslajien poistoa laihdutukseen, ne on helppo saada istutettua, mutta niiden pois saaminen on erittäin vaikeaa. Usein edessä on vuosien duuni, sillä esimerkiksi lupiinilla on erittäin itämiskykyiset siemenet. Japanintatar taas jaksaa kasvaa vaikka sen juuret hautaisi monen metrin syvyyteen. Siksi ne juuri ovat haitallisia vieraslajeja."

Monet haitalliset vieraslajit leviävät puutarhajätteen mukana ja niitä on vaikea hävittää.

"Esimerkiksi maanläjitysalueet ovat iso ongelma, koska sinne tulee jätemaan mukana myös haitallisten vieraslajien siemeniä. Ne ovat oikeita lupiinikasvattamoja", Leinonen toteaa.