• Tiedätkö, miksi pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain? Syy löytyy taivaalta ja heikosta matematiikasta

    Pääsiäisen ajankohta määräytyy periaatteessa yksinkertaisesti kuunkierron mukaan. Puutteellisen tiedon mukaan säännössä kuitenkin aikanaan oikaistiin, ja sen vaikutukset tuntuvat edelleen.
    Pääsiäiden määritetään periaatteessa kuun vaiheiden mukaan, mutta käytännössä se lasketaan vanhan säännön perusteella.
    Pääsiäiden määritetään periaatteessa kuun vaiheiden mukaan, mutta käytännössä se lasketaan vanhan säännön perusteella. Kuva: Jarkko Sirkiä
    Uutiset|Historia ja perinne
    29.3.202418:30
    Hermanni Härkönen

    Pääsiäistä vietetään tänä vuonna maaliskuun viimeisenä, eli 31. päivänä. Keväiseen juhlaan kuuluvat rairuoho, kananmunat ja muut alkavan kevään ja uudelleen heräävän elämän merkit.

    Pääsiäisen ajankohta vaihtelee kuitenkin vuosittain jopa viikoilla. Nykyisellään pääsiäinen asettuu jonnekin maaliskuun 22. ja huhtikuun 25. päivän välille.

    Tarkka päivämäärä määräytyy taivaankappaleiden kierron mukaan, ainakin teoriassa.

    Pääsiäisen ajankohta on määritelty kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeiselle sunnuntaille. Tällöin se yleensä myös on, paitsi jos täysikuu osuu välittömästi kevätpäiväntasauksen jälkeen.

    Esimerkiksi vuonna 2019 kevätpäiväntasaus oli 20.3 ja täysikuu heti seuraavana päivänä, tai itse asiassa vain muutaman tunnin kuluttua.

    Tästä huolimatta pääsiäistä vietettiin vasta kuukauden kuluttua 21.4.

    Syynä tähän oli vuosisatoja vanha sääntö, jolla paikattiin aikanaan riittämätöntä tietoa aurinkokunnasta. Sääntö on selitetty Yliopiston almanakkatoimiston verkkosivuilta löytyvässä blogissa.

    Muinaisilla kirkkoisillä ei ollut riittävän tarkkoja keinoja kuun vaiheiden ennustamiseksi. Siksi he mallinsivat kuun vaiheet keskikuuna tunnetuksi vakioksi, jossa kuun oletetaan kiertävän maata tasaisella nopeudella.

    Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että kuun maata kiertävän radan ellipsisyyden vuoksi sen vaiheiden pituus vaihtelee hieman.

    Muinaisilla kirkkoisillä ei ollut riittävän tarkkoja keinoja tämän ennustamiseksi. Siksi he mallinsivat kuun vaiheet keskikuuna tunnetuksi vakioksi, jossa kuun oletetaan kiertävän maata tasaisella nopeudella.

    Keskikuun ja todellisen kuun vaiheiden välillä voi kuitenkin olla heittoa sen verran, että niiden täysikuu osuu eri päivälle.

    Myös kevätpäiväntasauksen päivä on pääsiäisen laskemisessa yksinkertaisesti määritetty maaliskuun 21. päivälle. Vuodesta 2016 alkaen se on Suomessa kuitenkin ollut jo 20.3.

    Todellisen ja päätetyn kevätpäiväntasauksen ja kuun kierron erojen vuoksi pääsiäinen voi siis päätyä kuukauden verran sivuun ”oikeasta” ajankohdastaan.

    Tavatonta pääsiäisen tällainen siirtyminen ei ole.

    Almanakkatoimiston Asko Palviaisen blogissa mainitaan pääsiäisen siirtyneen vuotta 2019 vastaavasti esimerkiksi vuosina 1962, jolloin varsinainen kevätpäiväntasaus ja täysikuu olisivat sattuneet samalle päivälle sekä vuonna 1943, jolloin tilanne olisi ollut vuoden 2019 kaltainen.

    Vuosina 1981 ja 2000 todellinen täysikuu taas osui samalle päivälle todellisen kevätpäiväntasauksen kanssa, mutta täysikuu oli ennen kevätpäiväntasausta. Myös päivä oli väärä, 20.3., eli vakioksi määritettyä kevätpäiväntasausta aiemmin.

    Lisää aiheesta
    • Hernekeitto kuuluu jokaisen torstain ja myös laskiaisen ruokalistaan. Syy johtuu Suomen katolisesta historiasta. Tukevaa ruokaa syötiin torstaisin, sillä perjantai oli paastopäivä.

      Kulttuuri | Torstainen hernekeitto on jäänne ajalta, kun uskonto laittoi väen Suomessa paastolle – tutkimusten mukaan perinne saattaa ehkäistä syöpää

      Tilaajalle
    • Kirkkojen väliset erimielisyydet asettivat pääsiäisen eri maissa eri paikkaan. Vuonna 1845 Suomi oli kuitenkin poikkeus koko maailmassa.

      Historia ja perinne | Sekaannus johti outoon tilanteeseen: Suomessa vietettiin pääsiäistä eri aikaan kuin missään muualla maailmassa

    • Pipsa-karitsa viihtyy lasten sylissä. Kuvassa se nauttii auringonlaskusta Milan sylissä.

      Eläimet ja kasvit | Erikoisen värinen Pipsa-karitsa on sylivauva – katso video söpöstä pienokaisesta

      Tilaajalle
    • Pääsiäisen kattaukseen kannattaa panostaa. Väriä pöytään tuo esimerkiksi tuoreyrtit.

      Ruoka | Kata kotimainen pääsiäinen – tämä vinkkilista kannattaa käydä läpi

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää