• Sekaannus johti outoon tilanteeseen: Suomessa vietettiin pääsiäistä eri aikaan kuin missään muualla maailmassa

    Suomen asema Venäjän autonomisena suuriruhtinaskuntana johti erikoiseen päivämäärätilanteeseen, mutta vain kerran.
    Kirkkojen väliset erimielisyydet asettivat pääsiäisen eri maissa eri paikkaan. Vuonna 1845 Suomi oli kuitenkin poikkeus koko maailmassa.
    Kirkkojen väliset erimielisyydet asettivat pääsiäisen eri maissa eri paikkaan. Vuonna 1845 Suomi oli kuitenkin poikkeus koko maailmassa. Kuva: Markku Vuorikari
    Koti|Historia ja perinne
    4.4.202616:00
    Hermanni Härkönen

    30. päivä maaliskuuta oli vuonna 2026 gregoriaanisessa kalenterissa maanantai.

    181 vuotta sitten vuonna 1845 kyseessä oli kuitenkin sunnuntai, ja Suomessa vietettiin tuolloin pääsiäistä, toisin kuin kaikkialla muualla maailmassa.

    Syynä erikoisuuteen oli kahden vanhan eurooppalaisen suurvallan poikkeavat kalenterikäytännöt, joiden välillä hallitsijaa vaihtanut Suomen alue jäi ainutlaatuiseen tilanteeseen.

    Alkujaan kalenterisekaannus juontaa juurensa Julius Caesarista, joka Rooman diktaattoriksi noustessaan määräsi tasavallan aikaisen kalenterinjärjestelmän parannettavaksi.

    Hänen mukaansa nimetty juliaaninen kalenteri oli huomattavasti aiempaa tarkempi, mutta pidemmän päälle sekin alkoi valskata. Juliaanisessa kalenterissa joka neljänteen vuoteen lisättiin karkauspäivä, mikä oli hieman tarvittua enemmän.

    Vika havaittiin ja sitä korjattiin 1500-luvulla paavi Gregorius XIII:n aloitteesta. Hänen mukaansa nimetyssä gregoriaanisessa kalenterissa karkauspäivä jätettiin lisäämättä niihin karkausvuosiin, jotka eivät olleet jaollisia 400:llä.

    Ero ei ole suuri, mutta sillä alkoi olla vuosisatojen saatossa vaikutusta etenkin pääsiäisen ajoittamiseen.

    Pääsiäisen ajankohdan määräytymisestä voit lukea lisää täältä:

    Lisää aiheesta
    • Pääsiäiden määritetään periaatteessa kuun vaiheiden mukaan, mutta käytännössä se lasketaan vanhan säännön perusteella.

      Historia ja perinne | Tiedätkö, miksi pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain? Syy löytyy taivaalta ja heikosta matematiikasta

    Nykyään gregoriaaninen kalenteri on käytössä lähes koko maailmassa. Alun perin se oli kuitenkin nimenomaan katolisen kirkon projekti, jota ei alkuun otettu käyttöön protestanttisissa tai ortodoksisissa maissa.

    Myös protestanttisessa Ruotsissa uutta kalenteria alkuun karsastettiin, vaikka juliaanisen kalenterin epätarkkuus olikin tiedossa.

    Korvaajaksi keksittiin vuonna 1753 ottaa protestanttien niin sanottu parannettu kalenteri, joka erosi gregoriaanisesta kalenterista käytännössä vain pääsiäisen ajankohdan osalta.

    Ruotsi vaihtoi tavalliseen gregoriaaniseen kalenteriin vuonna 1844. Muutos ei kuitenkaan enää koskenut Suomea, joka oli vuonna 1809 siirtynyt Venäjän suuriruhtinaskunnaksi.

    Tämän jälkeen Suomi oli ainoa alue maailmassa, jossa oli käytössä paranneltu kalenteri. Vuonna 1845 pääsiäinen osui sen mukaan eri päivälle kuin kummassakaan, juliaanisessa tai gregoriaanisessa kalenterissa.

    Poikkeus tapahtui vain kerran, sillä Suomikin siirtyi gregoriaaniseen kalenteriin vuonna 1869. Venäjällä oli käytössä juliaaninen kalenteri vuoteen 1918 saakka. Kirkollisissa yhteyksissä sitä käytetään Venäjällä ja joissain muissa ortodoksimaissa edelleen.

    Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 30.4.2024.

    Lisää aiheesta
    • Pipsa-karitsa viihtyy lasten sylissä. Kuvassa se nauttii auringonlaskusta Milan sylissä.

      Eläimet ja kasvit | Erikoisen värinen Pipsa-karitsa on sylivauva – katso video söpöstä pienokaisesta

      Tilaajalle
    • Pääsiäisen kattaukseen kannattaa panostaa. Väriä pöytään tuo esimerkiksi tuoreyrtit.

      Ruoka | Kata kotimainen pääsiäinen – tämä vinkkilista kannattaa käydä läpi

    • Hernekeitto kuuluu jokaisen torstain ja myös laskiaisen ruokalistaan. Syy johtuu Suomen katolisesta historiasta. Tukevaa ruokaa syötiin torstaisin, sillä perjantai oli paastopäivä.

      Kulttuuri | Torstainen hernekeitto on jäänne ajalta, kun uskonto laittoi väen Suomessa paastolle – tutkimusten mukaan perinne saattaa ehkäistä syöpää

      Tilaajalle
    • Kulttuuri | Halloween-krääsää myydään USA:ssa nyt 12,2 miljardilla dollarilla – kaupallistunut juhla on tullut myös Suomen kauppoihin: ”Sehän on lapsille kuin joulu tai pääsiäinen!”

      Tilaajalle
    • Pääsiäiden määritetään periaatteessa kuun vaiheiden mukaan, mutta käytännössä se lasketaan vanhan säännön perusteella.

      Historia ja perinne | Tiedätkö, miksi pääsiäisen ajankohta vaihtelee vuosittain? Syy löytyy taivaalta ja heikosta matematiikasta

    Artikkelin aiheet
    pääsiäisen historia
    kalenterijärjestelmät
    Suomi
    gregoriaaninen kalenteri
    juliaaninen kalenteri
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää