• Syyskuussa suomalaisia kehotetaan syömään yhdessä ja hakemaan ruokaketjun kehittämisrahaa

    Kansallinen ruokastrategia aikoo helpottaa maatilojen rahoitusta, turvata turpeen saatavuuden, tilastoida julkisten hankintojen kotimaisuuden ja tuplata nimisuojatuotteiden määrän.
    Tilaajalle
    Yhdessä syöminen voi olla pienikin välipala arjen touhujen lomassa.
    Yhdessä syöminen voi olla pienikin välipala arjen touhujen lomassa. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Uutiset|Maatalouspolitiikka
    9.9.202614:45
    Eija Mansikkamäki

    Syödään yhdessä syyskuu, kehottaa maa- ja metsätalousministeriö. Ajatuksena on jakaa tavallinen ruokahetki jonkun toisen ihmisen kanssa. Aterian ei tarvitse olla juhlava, vaan työpaikkalounas, iltapala tai eväsleipä metsäretkellä riittävät.

    ”Syyskuun ruokateemat nostavat esiin suomalaisen ruuan eri puolia leivästä lähiruokaan ja hävikin vähentämiseen, mutta ruoka on myös yhdessäoloa. Hyvä ruoka maistuu vielä paremmalta, kun sen saa jakaa jonkun kanssa”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Elina Ovaskainen.

    Ruoasta pitäisi puhua osana kulttuurina eikä vain kannattavuuden tai päästöjen kautta ja lisäksi arvostavasti.

    ”Jos emme itse puhu arvostavasti, muutkaan eivät osaa arvostaa. Esimerkiksi suomalaisista marjoista pitäisi puhua enemmän.”

    Syyskuu on sopiva syömiskuu, koska syyskuussa vietetään myös Suomalaisen ruoan päivää, Leipäviikkoa, tulevana lauantaina Lähiruokapäivää sekä Hävikkiviikkoa.

    Tavoitteena on tehdä Suomesta onnellisen ruuan maa.

    Myös kansallinen ruokastrategia on nyt askelen konkreettisempi, kun sillä on toimeenpanosuunnitelma. Tavoitteena on tehdä Suomesta onnellisen ruuan maa.

    Suunnitelma on vuosille 2026–2030 ja sillä on neljä ohjelmakokonaisuutta ja niillä omat työryhmä, joita ohjaa maa- ja metsätalousministerin johtama Ruokaneuvosto. Pääteemana on ruoka-alan kestävä kasvu, jota tavoitellaan vahvistamalla alkutuotannon kannattavuutta, huoltovarmuutta, luonnon kantokykyä sekä ruokakulttuuria ja hyvinvointia.

    Keinoina on parantaa alkutuotannon ja teollisuuden rahoituksen saatavuutta, lisätä viljelijöiden kaupallista järjestäytymistä ja varmistaa elintarvikemarkkinavaltuutetun resurssit ja varmistaa maatalousmaan kotimainen omistajuus.

    Edelleen aiotaan vahvistaa vientipalvelut kilpailijamaiden tasolle ja Suomea ruokamatkailumaana, kasvattaa lannoiteomavaraisuutta, turvata kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus.

    Tavoitteena on myös solmia elintarvikealan toimijoiden yhteiskuntasitoumus, lisätä julkisten hankkijoiden osaamista ja tilastoida hankintojen kotimaisuusaste, vahvistaa ravintoloiden Suomi-brändiä sekä tuplata nimisuojatuotteiden määrä.

    Rahoitusta on varattu 2,5 miljoonaa euroa.

    Ruokastrategiaan liittyen Ruokavirastossa on myös haettavana rahoitusta ruokaketjun kehittämishankkeisiin 6. lokakuuta saakka.

    Rahoitusta voivat hakea järjestöt, yhdistykset, yritykset, korkeakoulut ja muut yhteisöt, ja sen tulee edistää ruokastrategiaa ja kasvuohjelmaa.

    Hankehakemuksen voi kohdistaa yhteen tai useampaan teemaan, jotka noudattelevat ruokastrategiaa. Teemat liittyvät muun muassa lyhyisiin arvoketjuihin, luonnonlaidunlihaan, kasviproteiineihin, vientiin, luomuosaamiseen, Living Lab -verkostoon, eläinten ja pölyttäjien hyvinvointiin, opettajien osaamiseen ja ruokahävikkiin.

    Hankkeiden tulee olla valtakunnallisia, puolueettomia ja yleishyödyllisiä eikä niissä saa tuoda esiin yrityksiä tai tuotemerkkejä. Rahoitusta on varattu 2,5 miljoonaa euroa. Hakemukset toimitetaan 6.10. mennessä osoitteeseen kirjaamo@ruokavirasto.fi

    Lisää aiheesta
    • Kotimaisen ruuan merkitys nähdään nyt uusin silmin.

      Ruoka | Ruokastrategia: Ruuan tuotannon oltava kannattavaa ja kansalaisten voitava luottaa, että ruokaa saadaan kotimaasta kriisienkin keskellä

      Tilaajalle
    • Ruokaketju yhdistää tuottajat ja kuluttajat. Kuvituskuva.

      Politiikka | Ruokastrategia vaatii konkreettisia toimia – paperitavoitteet eivät yksin riitä

    • Kansallisen ruokastrategian tavoite on onnellisen ruuan maa.

      Ruoka | Onnellinen ruoka ei riitä, jos sitä syövät surulliset ihmiset

    • Kirjoittajien mukaan Suomeen tarvitaan myös pieniä tiloja, jotka luovat vaihtoehdon kasvavan tilakoon polulle. Kuvituskuva.

      Politiikka | Asiantuntijalta: Nykyisen maatalouspolitiikan rinnalle tarvitaan vaihtoehtoinen tulevaisuuspolku

    Artikkelin aiheet
    ruokastrategia
    ruokaketju
    lähiruoka
    ruokahävikki
    Ruokavirasto
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Maanomistajat ovat mahdollisuutena hiilensidonnassa, mutta eivät osapuolena keskustelussa

  • Saksasta alkaneet traktorimielenosoitukset ovat laajentuneet myös muihin maihin. Ranskan tiesuluilla on näkynyt lähinnä isoja traktoreita, mikä johtuu siitä, että pääosa protesteihin osallistuvista tuottajista edustaa ison tilakoon tuottajia. Maataloustuotannon vaikeudet ovat pahiten osuneet suurempiin tuottajiin. LEHTIKUVA / AFP

    Koneviesti | Miksi traktorit tulivat Ranskan teille? Näistä syistä maatalousyrittäjät ovat lähteneet barrikadeille Euroopassa

  • Ruokavirasto aloittaa tukien ja palkkioiden maksut joulukuussa, ja ensimmäisessä maksuerässä maksetaan noin 95 % näistä tuista. Kuvituskuva.

    Koneviesti | EU-viljelijätukien tukitasoja ja ehtoja vahvistettu hakuvuodelle 2023 – tukitasoihin pudotuksia