
Ruotsi tukee maataloustuottajien ohella kalatalous‒ ja vesiviljely-yrityksiä 149 miljoonalla eurolla. Kriisitukea annetaan tuottajille, jotka ovat kärsineet Lähi-idän kriisin aiheuttamasta lannoitteiden ja energian hintojen noususta, Euroopan komission tiedotteessa todetaan.
Euroopan komissio hyväksyi Ruotsin valtiontukiohjelman, jolla tuetaan kriisistä kärsineitä aloja lähes 150 miljoonalla eurolla. Ruotsin osuus EU:n kriisirahoituksesta on 9,4 miljoonaa euroa. Tukiohjelma on voimassa vuoden 2026 loppuun saakka.
Myös esimerkiksi Espanja, Ranska, Irlanti ja Kroatia ovat valmistelleet tai ottaneet käyttöön tukiohjelmia maataloustuottajille ja kalataloudelle.
Suomi ei kansallista kriisitukea ole antamassa.
EU:n jäsenmaat jakavat taloudellista tukea viljelijöille yhteensä 540 miljoonan euron verran. Jäsenvaltiot voivat täydentää tätä EU:n myöntämää rahoitusta kansallisella tuella. Kansallinen lisärahoitus voi olla enintään 200 prosenttia EU:n myöntämästä kriisituesta.
Suomen osuus EU:n kriisirahoituksesta on noin 8,8 miljoonaa euroa. Sen lisäksi Suomi voisi myöntää kansallista lisärahoitusta enintään noin 17,6 miljoonaa euroa. Maa‒ ja metsätalousministeriö (MMM) ei kuitenkaan ole esittänyt kansallisen lisärahoituksen myöntämistä.
Kriisitukipaketin taustalla on huoli maatalouden kannattavuudesta ja eurooppalaisen ruokaturvan heikkenemisestä.