MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg MTK:n valtuuskunnan kokouksessa Hanasaaressa vuonna 2024. Kuva: Sanne Katainen
MTK kritisoi kriisituen kohdentamista: ”Jättää osan tuen tarpeessa olevista maatiloista kokonaan ilman tukea”
Suomi saa EU:lta 8,8 miljoonaa euroa maatalouden kriisitukea, mutta MTK:n mukaan rahat kohdentuvat liian kapeasti. Järjestö vaatii, että tukea laajennetaan myös viljantuotantoon ja EU:n sallima kansallinen lisärahoitus hyödynnetään täysimääräisesti.Tilaajalle
Viljantuotanto on jäämässä EU:n kriisituen ulkopuolelle. Kuva: Kai TirkkonenMTK arvostelee maa‒ ja metsätalousministeriön (MMM) suunnitelmaa EU:n kriisituen kohdentamisesta. Järjestön mukaan tuki ei kohdistu riittävästi tiloille, joihin Lähi-idän kriisin aiheuttama lannoitteiden, energian ja polttoaineiden kallistuminen on osunut voimakkaimmin.
Ministeriön luonnoksessa EU‒rahaa kohdennettaisiin muun muassa erikoiskasvipalkkion piirissä oleville kasveille sekä AB‒tukialueen maidon‒ ja naudanlihantuotantoon. Tuen piiriin kuuluisivat esimerkiksi rypsi, rapsi, herneet ja sokerijuurikas.
Nykyinen esitys kohtelee samasta kustannusshokista kärsiviä tiloja eri tavoin ja jättää osan tuen tarpeessa olevista maatiloista kokonaan ilman kriisitukea.
Viljantuotanto jäisi kokonaan tuen ulkopuolelle.
MTK pitää rajausta ongelmallisena, sillä juuri peltokasvituotannossa lannoite- ja polttoainekustannusten nousu on heikentänyt kannattavuutta voimakkaasti.
”Vilja jää kokonaan ilman kriisitukea. Lannoitteiden suhteellinen osuus kustannuksista on viljantuotannossa kaikista suurimpia, ja kannattavuus on ollut jo ennestään heikkoa”, MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg ihmettelee.
Åberg kertoo, että nykyinen esitys jättää osan tuen tarpeessa olevista maatiloista kokonaan ilman kriisitukea.
MTK mukaan nykyinen esitys ei täytä riittävällä tavalla objektiivisuuden eikä syrjimättömyyden vaatimusta. Esitys voi johtaa siihen, että samasta kustannusshokista kärsiviä viljelijöitä kohdellaan eri tavoin tuotantosuunnan perusteella.
MTK pitää ongelmallisena, että kansallisen lisärahoituksen käytöstä päätettäisiin vasta myöhemmin.
Suomelle on myönnetty EU kriisirahoituksesta 8,78 miljoonaa euroa. EU-sääntely mahdollistaa lisäksi kansallisen lisärahoituksen, jonka määrä voi olla enintään 200 prosenttia EU-rahoituksesta.
”Suomen pitäisi käyttää tämä mahdollisuus täysimääräisesti. Ei pitäisi käyttää pelkästään 8,8 miljoonaa euroa, vaan laittaa kansallista rahaa maksimimäärä mukaan”, Åberg toteaa.
MTK pitää ongelmallisena myös sitä, että kansallisen lisärahoituksen käytöstä päätettäisiin vasta myöhemmin. MTK olettaa, että tällöin myös lisärahoitus kohdennetaan ensisijaisesti C-tukialueen maidon- ja naudanlihantuotantoon.
Tällöin viljan ja muun peltokasvituotannon asema jäisi edelleen heikoksi.
”Käytännössä se tarkoittaisi, että mahdollinen kansallinen lisäraha kohdennettaisiin sinne, missä sitä jo nyt ollaan kohdentamassa. Silloin vilja- ja muu peltokasvisektori jäisi pitkälti tuen ulkopuolelle”, Åberg sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
