Dollari heikoimmillaan kolmeen vuoteen suhteessa euroon, silti konepajojen tilauskirjat täyttyvät ‒ mikä selittää?

”Wow, dollari on heikentynyt euroa vastaan heikoimmille tasoilleen yli 3 vuoteen. Merkittävä liike! Trendi näyttää jatkuvan.”

S-Pankin päästrategi Tanja Wennonen-Kärnä twiittasi valuuttakurssihuomion pikaviestipalvelu-X:ssä jo 26. kesäkuuta. Dollarin heikentyminen jatkuu edelleen.

Siitä huolimatta suomalaisten dollarikauppaa tekevien isojen suomalaisten konepajayhtiöiden tilauskirjat pullistelevat ja kauppa on käynyt vilkkaasti.

”Kun isot konepajat saavat tilauksia, se heijastuu noin kvartaalin (neljännesvuoden) päästä niiden alihankkijoihin, pienempiin konepajoihin”, arvioi Teknologiateollisuuden pääekonomisti Petteri Rautaporras MT:lle.

Teknologiateollisuus konepajajäsenineen edustaa maan suurinta vientiteollisuutta.

Pörssin konepajojen tilauskirjojen täyttyminen näkyi, kun yhtiöt julkistivat puolivuotistuloksensa heinä‒elokuun vaihteessa.

Valmet, Konecranes, Hiab, Metso, Kalmar, Wärtsilä,... Pörssikurssit ovat nousseet enemmän tai vähemmän ennen ja jälkeen viimeisen vuosineljänneksen tulosjulkistusten.

Wennonen-Kärnä muistuttaa, että vahvat tilauskirjat ja vuoden toisen neljänneksen parantuneet tulokset ovat toimialakohtaisia. Metsäyhtiöt puolestaan kärsivät heikosta dollarista, joka painaa sellun hintaa yhdessä voimakkaan tarjonnan kanssa.

Heikentynyt dollari on osaltaan kompensoinut USA:n asettamia tuontitulleja. Puolet Suomen tuonnista jalostetaan täällä edelleen vienniksi. Monella suomalaisella konepajalla on myös omaa tuotantoa tehtaineen USA:ssa.

Keväällä tullispekulaatiot vauhdittivat amerikkalaisten asiakkaiden tilauksia kuin varmuudeksi projekteihinsa.

Isojen investointihyödykkeiden, kuten satamanosturien, moottorien tai Metson kivimurskainten valmistus tilauksesta toimitukseen kestää aikansa.

Pelättiin, että kysyntä vaimenee, kun tullipäätökset varmistuvat.

”Totaalista pysähdystä ei tullutkaan. Suomalaiselle tuotannolle on kysyntää heikentyneestä dollarista ja tulliepävarmuudesta huolimatta”, Rautaporras summaa.

Teknologiateollisuus ry:n heinäkuun aikana tekemän tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun perusteella jäsenyritykset ovat kyenneet luovimaan pitkään jatkuneessa epävarmassa tilanteessa kohtuullisen hyvin.

Eurooppa ei asettanut vastatulleja. USA:n asettamat tullit Euroopalle puolestaan on sama kuin Yhdysvallat olisi asettanut lisäveron oman maan kansalaisten kulutukselle ja yrityksille, arvioi valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander Kauppalehdessä (KL 19.8.2025).

Mahdollinen kauppasopu Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä luo mahdollisuuksia. Muina tekijöinä konepajojen vilkkaalle vientikaupalle S-Pankin Wennonen-Kärnä mainitsee korvaussyklin: koneet ja moottorit kuluvat. Maailmankaupan viriäminen saattaa jo näkyä satamainvestoinneissa.

Nostoja osavuosikatsauksista:

Konecranesin saadut tilaukset huhti‒kesäkuussa nousivat yli miljardiin euroon, kasvua vertailukaudesta 13 prosenttia. Konecranesin kasvu tuli teollisuuslaitteista ja satamaratkaisuista.

Merenkulku- ja energiamarkkinoille moottoriteknologiaa toimittavalle Wärtsilälle vuoden 2025 toinen neljännes oli vahva: tilauskertymä, liikevaihto, liiketulos ja rahavirta kasvoivat.

”Neljänneksen lopussa tilauskirjamme oli kaikkien aikojen ennätyslukemissa: 8 764 miljoonaa euroa”, Wärtsilän konsernijohtaja Håkan Agnevall kehui tulostiedotteessa.

Laivanrakennuksen tilaukset ovat aiemmin odottaneet vahvaa dollarin kurssia. Helsingin telakalla alkoi viime viikolla Suomen historian ensimmäisen Pohjois-Amerikkaan toimitettavan jäänmurtajan, Polar Maxin, kokoonpanotyöt. Telakan omistaa kanadalainen Davie. Turun Meyerin telakalla työllistävät isot risteilijätilaukset.

Yhdysvaltain dollari ja euro olivat pariteetissa viimeksi lokakuun lopulla 2022: yhdellä dollarilla sai yhden euron. 21.8. 2025 dollari vastasi noin 0,86 euroa ja vastaavasti eurolla sai 1,16 dollaria.

Jatkuuko heikon dollarin aika loppuvuoteen 2025? Wennonen-Kärnä viittaa investointipankkien analyyseihin: niissä puhutaan 1,20 dollarin tasosta euroon nähden.

Markkinat odottavat USA:n keskuspankilta vielä kahta ohjauskoronlaskua tälle vuodelle, mikä kertoo USA:n taloussuhdanteen heikentyvistä odotuksista. USA:n omat tullit syövät osan talouskasvusta.

Maailman suurin varainhoitoyhtiö BlackRock julkaisi elokuun katsauksessaan skenaariot megavoimista, jotka vaikuttavat osakemarkkinoihin USA:ssa ja muuallakin maailmassa. Väestökehitys, tekoälyn tuomat muutokset siitä, miten elämme ja työskentelemme, maailman jakautuminen kilpaileviin blokkeihin, muutos vähähiiliseen maailmaan.

Pysyykö Yhdysvaltain dollari jatkossa turvasatamana? Siihen BlackRock on kykenemätön vastaamaan vielä jonkin aikaa.

USA:n kasvu on hidastunut, Yhdysvallat velkaantuu trendinomaisesti, kasvua tukevat investoinnit muualla maailmassa sekä rahapoliittinen tuki koronlaskuineen.

USA:n pörssit ovat palkinneet hyvistä, markkinaodotukset ylittävistä tuloksista osakekurssien nousulla. Helsingin pörssin indeksi OMXHPI on vuoden alusta noussut toistakymmentä prosenttia.