Trumpin ottopojan Elon Muskin yrityksiä vaikuttaa Saksan vaalitulokseen paheksutaan − yksi perusteluista on ontuva

Vaikutusvaltaisia ulkopuolisia tahoja, jotka yrittävät avoimesti vaikuttaa jonkun maan vaalitulokseen voi perustellusti paheksua. Eikä se, että yritetään, ole erityisen poikkeuksellista.

Elon Musk on saanut eurooppalaiset takajaloilleen ennen muuta siksi, että hän kampanjoi Saksan ulkomaalaisvastaisen, EU-kriittisen ja Venäjä-myönteisen laitaoikeiston puolesta.

Saksassa kitkeryyttä on lisännyt Welt am Sonntag -viikkolehden (WamS) päätös julkaista mielipidekirjoitus, jossa sähköautomoguli ylistää Vaihtoehto Saksalle -puoluetta (AfD) kritiikittömästi. Käytännössä kaikki johtavat maltillista keskustaa edustavat poliitikot, jotka pelkäävät AfD:n vyörytystä 23. helmikuuta pidettävissä ennenaikaisissa vaaleissa, ovat paheksuneet sekä lehden ratkaisua että Muskin kampanjointia.

Paheksumisessa on kitkerä sivumaku, joka liittyy nimenomaan siihen, kenen puolesta Yhdysvaltain tulevan presidentin ottopoika kampanjoi.

Johtavat saksalaiset poliitikot eivät moittineet liiemmin suursijoittaja George Sorosia, joka vuoden 2019 EU-vaaleissa kehotti eurooppalaisia äänestämään vihreitä. Eikä Saksassa äidytty sättimään sitä, että liittokansleri Olaf Scholz vetosi 2022 Le Monde -lehdessä ranskalaisiin, jotta nämä äänestäisivät presidentinvaaleissa Emmanuel Macronia.

Euroopan jakomielitautista tilannetta kuvaa hyvin se, että Trumpia ja Muskia, tulevia vallanpitäjiä, avoimesti hännystelevä Macron katsoi hänkin tarpeelliseksi paheksua Tesla-miljardöörin vaikuttamisyrityksiä, mutta ei tietenkään puhunut sanaakaan Scholzin taannoisesta vetoomuksesta. Myös poliittisesti halvaantuneessa Ranskassa pelätään, että maa saa laitaoikeistolaisen presidentin ja hallituksen mieluummin ennemmin kuin myöhemmin.

Vaikka Muskin höyryämisestä pöyristyneet eurooppalaiset poliitikot ovat kiistatta kaksinaamaisia, maailman rikkaimman miehen operointi on syytä ottaa vakavasti. Elon Musk on Donald Trumpin, 20. tammikuuta virkaan astuvan USA:n 47. presidentin, tärkein rahoittaja, ilmeisesti yksi lähimmistä neuvonantajista ja virallisesti myös hänen hallintonsa jäsen.

Trump hallitsee hajottamalla. Juuri Musk voi olla se, joka aktiivisesti repii esimerkiksi EU:n rivejä ja tasoittaa näin tietä Trumpin diileille. Jos Musk lähtee omistamansa X-viestipalvelun koko voimalla tukemaan laitaoikeistoa Saksan ja muiden EU-maiden vaaleissa, poliittiset voimasuhteet voivat muuttua ratkaisevasti.

Siksi X, eli entinen Twitter, on EU:n uuden digikomissaarin, Suomen Henna Virkkusen suurennuslasin alla. Erityisen tarkasti Brysselissä seurataan, miten Musk haastattelee X:ssä AfD:n kansleriehdokas Alice Weidelia tulevana torstaina ja mitä vaikutusta sillä on.

Vaikka X Muskin johdolla rikkoisi EU digitaalipalveluihin liittyvää lainsäädäntöä (DSA), komissio tuskin lähtee heti kättelyssä ärsyttämään Trumpia ja rankaisemaan hänen suosikkimiljardööriään. EU-komission ja X:n edustajien on joka tapauksessa tarkoitus tavata ja neuvotella DSA:han liittyvistä kysymyksistä 24. tammikuuta.

Joidenkin asiantuntijoiden mielestä Muskin vaikutusta ei pidä yliarvioida, koska kahden narsistin kuherruskuukausi ei voi kestää pitkään. Toisaalta yhdysvaltalainen historioitsija Timothy Snyder on verrannut ”Mumpia” eli Muskin ja Trumpin akselia Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja maan oligarkkien väliseen liittoon. Ne kestävät, koska molemmissa molemmat ovat riippuvaisia toisistaan; Yhdysvalloissa Trump ehkä enemmän Muskista ja Venäjällä oligarkit taas enemmän Putinista.

Kaikkein suurimman virheen EU-maat tekevät, jos ne laitaoikeiston vaalivoittoja torjuessaan keskittyvät liikaa paheksumaan Muskia ja suitsimaan X-viestipalvelua.

Esimerkiksi Saksassa maan talous on kuralla eikä maahanmuuttoon liittyviä ongelmia ole saatu hallintaan. Maltillisen keskustan puolueilta ei ole löytynyt vastauksia näihin ja moniin muihin haasteisiin.

Siksi iso osa saksalaisista äänestää AfD:tä. Ei siksi, että Musk niin haluaa.